Lahtelaista ksylitolia ja kauraöljyä maailmalle – Fazer tavoittelee uusia markkinoita kiertotalouden innovaatioilla

27.06.2019

Uuden luominen on aina riski. Fazer Myllyn tuotantojohtaja Jarkko Arrajoki muistuttaa, että vielä suurempi riski yritystoiminnalle on pitäytyä vain nykyisessä. Fazer Mylly on osa Fazer Lifestyle Foods -liiketoiminta-aluetta, jolla luodaan uutta isojen investointien vauhdittamana.

Fazer Myllyn viljasiilo on yksi perinteisistä lahtelaisista maamerkeistä. Mylly ja Leipomo ovat tärkeä osa Lahtea ja Lahti tärkeä osa Fazeria – yritystä, joka on vuodesta toiseen suomalaisten eniten arvostamien brändien kärjessä. Sekä Fazer Myllyllä että Fazer Leipomoilla on Lahdessa oma laboratorio ja koeleipomo tuotekehitystä ja laadunvalvontaa palvelemassa.

Fazer on ollut myös alusta asti aktiivisesti mukana Päijät-Hämeen Viljaklusterissa, joka kehittää toimialaa yhteiseksi hyväksi Lahden alueella koko arvoketjun voimin.
 

Lahdessa pitkät perinteet viljan prosessoinnissa sekä jatkuvasti kehittyvä korkeakouluyhteistyö ovat suuria etuja, Jarkko Arrajoki kertoo.


Lahden alueen erinomaisia alan toimintamahdollisuuksia todistaa Fazerin tämän kevään positiivinen uutispommi: Fazer tuo kotimaisen ksylitolin valmistamisen takaisin Suomeen rakentamalla Lahteen kauran kuoresta ksylitolia valmistavan tuotantolaitoksen, johon yritys investoi 40 miljoonaa euroa.

Hetkinen? Tuo ksylitolin valmistamisen takaisin Suomeen? Eikö ksylitoli ole nimenomaan suomalaisesta koivusta valmistettu makeutusaine? Harhaluulo on yleinen ja liittyy läheisesti myös tämän kaurankuori-innovaation syntytarinaan.

– Lähdin muutama vuosi sitten selvittelemään, voisiko Fazerin purukumipakkauksiin painaa Hyvää Suomesta -merkin. Ajattelin itsekin, että ksylitoli on suomalaista. Mutta kotimaisten tuotteiden käyttämän ksylitolin raaka-aine tulee pääosin Keski-Euroopasta, ja ksylitolia tuodaan aina Kiinasta asti, kertoo tehdashankkeen johtaja Anna Nicol, joka työskenteli tuolloin Fazer Makeisten strategiajohtajana.
 

Lahden alueen erinomaisia alan toimintamahdollisuuksia todistaa Fazerin tämän kevään positiivinen uutispommi: Fazer tuo kotimaisen ksylitolin valmistamisen takaisin Suomeen rakentamalla Lahteen  tuotantolaitoksen, johon yritys investoi 40 miljoonaa euroa.


Toinen yleinen harhaluulo on se, että ksylitoli olisi nimenomaan koivusokeria. Kaukaa tuotava ksylitoli on pääsääntöisesti peräisin maissista tai pyökistä. Ksylitolia on jonkin verran myös hedelmissä ja kasviksissa.
 

Globaali ksylitolimarkkina kasvussa

Ksylitolitietouttaan laajentaessaan Anna Nicol sai selville, että myös kauran kuoresta voisi tehdä ksylitolia. Lamppu syttyi. Syntyisikö tästä kenties uusi modernin kiertotalouden innovaatio Lahteen, jossa Fazerin korkeatasoinen tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö etsii jatkuvasti uusia tapoja jatkojalostaa tuotannosta syntyviä sivuainejakeita?

– Sain yrityksen johdolta täyden tuen lähteä selvittämään ksylitolituotannon mahdollisuuksia. Pieni suomalainen startup-yritys lähti tekemään testejä ja isompi pilotointi tehtiin vuonna 2018, jolloin tehdassuunnitelma alkoi edetä vauhdilla. Nyt tontilla on rakennustyöt jo käynnissä, ja tehtaan on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä, Nicol kertoo tyytyväisenä.

Idean hienous on juuri siinä, että puhdas raaka-aine saadaan täysin omavaraisesti kauramyllyn sivuvirroista. Kyseessä onkin maailman ensimmäinen ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta.

Vähäkalorisuuden ja kariesriskiä pienentävän terveysvaikutuksen vuoksi ksylitoli kiinnostaa monia terveellisempiä vaihtoehtoja etsiviä kuluttajia maailmanlaajuisesti. Siksi siinä on paljon potentiaalia tuotekehitykseen. Elintarviketeollisuuden lisäksi ksylitolia voidaan käyttää muun muassa kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. Lahtelainen ksylitoli tulee olemaan tärkeä raaka-aine Fazerin makeisliiketoiminnalle.
 

Fazer rakentaa Lahteen maailman ensimmäisen ksylitolitehtaan, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta, kertoo tehdashankkeen johtaja Anna Nicol.



Kaikki kaurasta talteen ja hyödyksi

Rakenteilla olevan tuotantolaitoksen laatujärjestelmä tulee olemaan huippuluokkaa täyttäen myös kosmetiikan ja lääketeollisuuden kriteerit, joten innovointi ei varmasti rajoitu vain ksylitoliin elintarvikekäytössä. Fazer tavoitteleekin kiertotalouden tuomilla mahdollisuuksilla täysin uusia avauksia.

– Kosmetiikka ei itse asiassa ole meille uusi aluevaltaus laisinkaan. Useissa kosmetiikkatuotteissa hyödynnetään jo nykyisin meidän kauraöljyämme, jota olemme kehittäneet Lahden Myllyllä jo yli kuuden vuoden ajan, kertoo tuotantojohtaja Jarkko Arrajoki esitellen pullollista ”lahtelaista kultaa”.

Kauraöljy on niin ikään Fazerin omasta tuotannosta syntyvä monikäyttöinen raaka-aine. Se kiinnostaa luonnollisuutensa, puhtautensa ja koostumuksensa vuoksi monia kosmetiikkavalmistajia. Fazer Aurora Kauraöljyssä on paljon e-vitamiinia ja hyviä rasvahappoja.
 

Fazerin kiertotalousinnovaatioissa jalostusarvo on täysin uudella tasolla. Kauraöljyn ja ksylitolin lisäksi Fazerin, TAMKin sekä LADECin ja Päijät-Hämeen Viljaklusterin hankkeessa kehitetään paperia, jossa hyödynnetään kiertotaloushengen mukaisesti muun muassa kauran kuorta.



Fazerin lisensoiman teknologian ansiosta kaurasta pystytään erottelemaan arvokkaat ja terveysvaikutteiset ainesosat. Ympäristöystävälliseen ja hellään hiilidioksidiuuttoon perustuva erottelumenetelmä takaa puhtaan, neutraalin ja ravinteikkaan lopputuloksen.

– Luontaisen rasvahappokoostumuksensa ja antioksidanttien ansiosta kauraöljy kosteuttaa ja rauhoittaa ihoa sekä vahvistaa hiuksia. Fazer Aurora Kauraöljyä on helppo lisätä ihonpuhdistustuotteisiin, kosteusvoiteisiin ja hiustuotteisiin lisäämään suojaavaa kosteutta ja rauhoitusta iholle ja hiuksille, Arrajoki kuvailee tuotteen monikäyttöisyyttä.

Maailmalle korkean jalostusarvon tuotteilla

Arrajoki antaa Lahden alueelle bisnesympäristönä kokonaisarvosanan kiitettävä plus. Yritysystävällisessä kaupungissa on osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa, ja myös kaupungin johto on sitoutunut tukemaan yrityksiä. Esimerkiksi rakennuslupaprosessi on edennyt asiantuntevasti ja päätöksenteko on ollut nopeaa.

– Vielä kun saisimme elintarvikealan koulutuksen Lahteen, niin yhtälö olisi täydellinen. Pitkät perinteet viljan prosessoinnissa sekä jatkuvasti kehittyvä korkeakouluyhteistyö ovat suuria etuja. LADECin rooli erityisesti kontaktien luojana on kaikille alueen toimijoille äärimmäisen tärkeä, Jarkko Arrajoki toteaa.

Fazer toimii jo nykyisellään vahvasti kansainvälisillä markkinoilla, sillä vientiä on noin 40 maahaan. Sekä ksylitoli että Fazer Aurora Kauraöljy ovat tuotteina globaalistikin huippukiinnostavia ja kuluttajatrendien mukaisia.
 

Arrajoki antaa Lahden alueelle bisnesympäristönä kokonaisarvosanan kiitettävä plus. Yritysystävällisessä kaupungissa on osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa, ja myös kaupungin johto on sitoutunut tukemaan yrityksiä.


Myllyn sivuvirtojen hyödyntäminen ei sinällään ole uutta ajattelua, sillä niitä on jo pitkään hyödynnetty esimerkiksi rehuteollisuuden ja energiatuotannon raaka-aineena. Ksylitolissa ja kauraöljyssä jalostusarvo on kuitenkin täysin uudella tasolla. Enää ei ole kyse siitä, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Nyt on kyse siitä, että sivuvirroista luodaan uutta tuottoisaa liiketoimintaa.

Kyse on kiertotaloudesta sanan varsinaisessa merkityksessä.
 

Tiesitkö, että...

Fazer on merkittävä työnantaja Lahdessa? Fazer Leipomoiden ja Fazer Myllyn palveluksessa on kaikkiaan yli 600 henkilöä.


Teksti: Terhi Kangas | Kuvat: Sebastian Ratu

 

Päijät-Hämeen viljaosaamiskeskittymä on ainutlaatuinen Suomessa

Viljan viljelyn, jalostuksen ja kaupan piirissä työskentelee Päijät-Hämeessä runsaat kaksi tuhatta työntekijää, ja lisäksi välilliset aluetaloudelliset vaikutukset palvelu- ja kuljetusaloille ovat merkittävät.

Päijät-Hämeen Viljaklusterissa on edustettuna koko viljanjalostuksen arvoketju viljelijöistä teollisuuteen ja vähittäiskauppaan. Klusteri jakautuu kahteen haaraan – leipäketjuun sekä olut- ja juomaketjuun, joissa viljan jyvät jalostetaan teollisuuden, kaupan ja anniskelutoiminnan kautta kuluttajalle tai jatkojalostukseen.

Kiertotalouden edistäminen ja yritysten toiminnassa syntyvien sivujakeiden hyötykäyttö on ollut viljaklusteriyritysten yksi keskeinen kehittämisalue. On teetetty tutkimuksia ja selvityksiä siitä, miten prosesseissa syntyviä sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää; kehitetty malli mäskin käsittelemisestä leipomokäyttöön sopivaksi esim. leivän leivonnassa, tutkittu hiilidioksidivirtaamien talteenottomahdollisuuksia sekä biosivujakeen hyödyntämisestä biopolttoaineeksi. Lisäksi on selvitetty, miten tuotannossa syntyneitä sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää omien pakkauspussien ja -laatikoiden valmistuksessa.
 

www.viljaklusteri.fi