#LahtiBusinessRegion

FimusKraft kehittää kontteihin sijoi­tet­tavissa olevaa bio­kaa­su­laitosta – ensimmäinen tulossa Lahteen

Fimus­Kraftin perustajat Ahti Koivunen ja Mikael Seppälä tietävät, miten biojätteestä tehdään sähköä, lämpöä ja lannoitteita. He sanovat ympäristöasioiden edelläkävijäkaupunki Lahden olevan yrityksen liike­toi­minnalle mitä hedelmällisintä maaperää.

- Fimus­Kraftin liikeidea syntyi muutama vuosi sitten Intiassa, jossa olimme Mikaelin kanssa työmatkalla. Näimme, miten julkisista käymälöistä ihan kirjai­mel­lisesti lapioitiin paskaa jokeen. Samaan aikaa maassa on valtava pula sähköstä ja maatalouden lannoitteista, Fimus­Kraftin ”Pelle Peloton” ja toimi­tus­johtaja Ahti Koivunen kertoo.

Biokaa­su­laitoksia Intiassakin toki on, mutta Koivusen mukaan ne eivät sellaisenaan sovellu paikallisten tarpeisiin.

- Lisäksi niitä voi tehdä paremmin. Meidän ratkaisumme tuottaa enemmän biokaasua ja pienemmällä inves­toinnilla kuin mikään muu. EU:n konsultit totesivat ratkaisumme olevan Euroopan paras. Me uskomme, että se on paras koko maailmassa, Koivunen toteaa.

FimusKraft_2.jpg

 

Ahti Koivunen ja Mikael Seppälä vakuuttavat, että heidän kehittämänsä biokaa­sulaitos on merkittävä ratkaisu globaaliin jäte- ja energiaon­gelmaan. Siellä missä on ihmisiä, eläimiä, maataloutta ja teollisuutta syntyy runsaasti biojätettä, jonka Fimus­Kraftin kehittämä ratkaisu valjastaa hyötykäyttöön.

Ratkaisu globaaliin jäteongelmaan

Fimus­Kraftin kehittämä, modulaarinen ja kontteihin sijoi­tet­tavissa oleva biokaa­sulaitos tarjoaa Koivusen ja COO Mikael Seppälän mukaan ratkaisun globaaliin jäte- ja energiaon­gelmaan.

- Siellä missä on ihmisiä, eläimiä, maataloutta ja teollisuutta, syntyy runsain mitoin biojätettä. Meidän ratkaisumme valjastaa biojätteen hyötykäyttöön, Seppälä sanoo.

Fimus­Kraftin biokaa­sulaitos on toistaiseksi olemassa vasta paperilla ja proto­tyyppinä. Myynti­neu­votteluja käydään kuitenkin jo usean miljoonan euron kaupoista ympäri maailmaa. Yrityksen poten­ti­aalisia asiakkaita ovat muun muassa eläinten kasvattajat, jäteveden­puh­dis­tus­laitokset, teurastamot, elintar­vi­ke­teollisuus, sellu­tehtaat sekä hedelmien ja vihannesten kasvattajat.

Myös kaupungit tarvitsevat biokaa­su­laitoksia, sillä vuoden 2022 heinäkuusta alkaen biojätteen erilliskeräysvelvoite astuu voimaan taajamien rivi- ja kerros­taloissa, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Omako­ti­ta­loa­sukkaita erilliskeräysvelvoite koskee vuodesta 2024 alkaen.

Ensimmäinen toimiva biokaa­sulaitos on tulossa Lahteen, Kauppakeskus Karisman jätteidenkeräysalueelle. "Biojätteet syötetään sisään konttiin, jonka toisessa päässä ovat lataus­pis­tokkeet sähköautoille." - Ahti Koivunen

Fimus­Kraftin ensimmäinen toimiva biokaa­sulaitos saataneen näillä näkymin Lahteen, Kariston kaupun­ginosassa sijaitsevan Kauppakeskus Karisman jätteidenkeräysalueelle. Kauppa­kes­kuksessa toimivien yritysten biojätteiden lisäksi sinne toimitetaan näillä näkymin myös lähialueiden asukkaiden biojätteet.

- Biojätteet syötetään sisään konttiin, jonka toisessa päässä ovat lataus­pis­tokkeet sähköautoille. Ihmiset näkevät konkreet­tisesti biokaa­su­laitoksen toiminnan ja hyödyn. Sähkön lisäksi laitoksessa voi jalostaa biomassasta korkea­laatuista ja käyttövalmista lannoitetta esimerkiksi maatalouden tai puutarhojen tarpeisiin, Koivunen kuvailee.

Lahdesta maailman markkinoille

Fimus­Kraftin biokaa­sulaitos sai EU:lta viime vuonna Seal of Excellence -laatumerkin sekä 5,9 miljoonan euron tuen biokaa­su­laitoksen tuote­ke­hi­tykseen ja kaupal­lis­tamiseen. Sen turvin yritys siirsi konttorinsa Vaasasta Lahteen ja palkkasi kaksi uutta työntekijää.

- Lisärekry­tointeja tehdään tarpeen mukaan, kunhan myynti saadaan ensin vauhtiin. Tuotteen ”äly” on jo olemassa ja laitoksen kokoon­panossa hyödynnämme paikallista konepajaa, biokaa­su­laitosten myynnistä vastaava Mikael Seppälä kertoo.

Fimus­Kraftin biokaa­sulaitos sai EU:lta viime vuonna Seal of Excellence -laatumerkin sekä 5,9 miljoonan euron tuen biokaa­su­laitoksen tuote­ke­hi­tykseen ja kaupal­lis­tamiseen.

Lahteen siirtymistä puolsivat muun muassa Euroopan ympäristöpääkaupun­kivuoden tuoma näkyvyys ja kehittämisverkostot, toimiva yhteistyö Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja LAB-ammat­ti­kor­keakoulun kanssa sekä alueen runsas elintarvike-, juoma- ja puuteollisuus sekä maatalous, jotka tuottavat runsaasti biojätettä.

- Toki myös Lahden sijainti on optimaalinen. Täältä on hyvät kulku­yhteydet ja lyhyt matka kaikkialle Suomeen. Lentokentällekin ajaa alle tunnissa, Seppälä jatkaa.

LADECista apua sijoit­tumiseen

Kaupunki sekä Lahden Tiedepuisto olivat Seppälälle entuu­destaan tuttuja, sillä se on myös hänen toisen yrityksensä, SansOxin, kotipaikka.

SanOxin kehittämä ratkaisu liippaa läheltä Fimus­Kraftin tuotetta, sillä se auttaa veden­puh­distamoja ja teolli­suus­laitoksia käsittelemään vettä niin, että se sopii kulloi­seenkin käyttötarpeeseen.

- Sekä Fimus­Kraftin että SansOxin tuotteille on kysyntää etenkin tiheästi asutetuissa matalan elintason valtioissa. Tavoitteemme on perustaa referenssinä toimivat ensimmäiset biokaa­su­laitokset Suomeen ja suunnata sen jälkeen ulkomaille. Kansainväliset verkostot ovat jo valmiina.

Lahden Tiede­puistossa toimii myös Lahden seudun kehitysyhtiö LADEC, joka oli Fimus­Kraftin apuna muun muassa sopivien toimi­tilojen kartoit­ta­misessa sekä yhteistyö- ja kumppa­ni­verkoston raken­ta­misessa.

- Hyvä yhteistyömme, joka alkoi muutama vuosi sitten SansOxin sijoi­tu­misesta Lahteen, jatkui nyt luontevasti Fimus­Kraftin kanssa. On hienoa, että Mikael ja hänen yhteistyökumppaninsa kokevat Lahden parhaaksi sijoit­tu­mis­vaih­toehdoksi yrityk­selleen, löysivät täältä mieluisat tilat ja ovat päässeet yhteistyökeskus­teluissa kaupungin kanssa eteenpäin, LADECin sijoit­tu­mis­pal­veluiden asiakkuuspäällikkö Marian Vainiomäki iloitsee.

Yläkuvassa projekti-insinöörit Katariina Kokkonen (vas.) ja Stella Siitonen, toimi­tus­johtaja Ahti Koivunen ja COO Mikael Seppälä.

Lisää lahden seudun menestystarinoita

Lahden seudun menestystarina

Lahden seudulla jalostetaan sähköisestä liikenteestä uutta bisnestä

Lue lisää
Lahden seudun menestystarina

Potential Foods rakentaa Nosht Vauhtikarkkien tuotantolinjaston Hartolaan

Lue lisää
Lahden seudun menestystarina

Hartwall kokeilee, miten koivumahla taipuu juomateollisuuden tarpeisiin

Lue lisää
close