Lahden seudulla kehitetään hii­li­dioksidin tal­tee­notosta ja hyö­dyn­tä­misestä kestävää lii­ke­toimintaa

LADECin liike­toi­min­takehittäjä Jukka Selinin mukaan Vähähiiliset referenssit -hankkeen keskeinen tavoite on luoda alueille paikalliset hiili­dioksidin hyödyntämiseko­systeemit, tehdä hiili­dioksidin taltee­notosta ja hyödyntämisestä kestävää liike­toimintaa sekä turvata alueellinen CO2-omava­raisuus. 

- Referens­si­kohteet auttavat konkre­ti­soimaan hanketyötä ja kehittämään uutta liike­toimintaa esimerkkien avulla. Tavoit­teenamme on luoda malli, jota hankkeessa mukana olevat kotimaiset yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi viennin kehittämisessä, Selin toteaa.

Hiiliketju-hankkeessa luodaan Suomeen kaksi hiili­dioksidia hyödyntävää ja kansainvälisesti merkittävää referens­sialuetta: pääkaupun­kiseutu ja Lahden – Lappeenrannan -seutu. Molemmilla alueilla on lukuisia hiili­dioksidin lähteitä ja käyttäjiä, mutta tuottajien ja käyttäjien yhdistäminen on vielä alkutekijöissään. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy on hankkeessa mukana fasili­taattorin roolissa. LADEC tukee yrityksiä kehittämään uusia ratkaisuja, verkottaa niitä yhteistyöhön ja kannustaa rohkeasti käynnistämään uusiin innovaa­tioihin perustuvia kokeiluja.

"Hiili­dioksidin uusiokäyttö on Hartwallille kannattavaa - omasta tuotannosta talteen otettu CO2 on valmiiksi lähestulkoon elintar­vi­ke­kelpoista." Sami Pohjanen, Hartwall

Hiili­dioksidia Hartwallin kuplien raaka-aineeksi

Hiili­dioksidin talteenottoa on tehty Lahden seudun yrityksissä jo pitkään. Paikalliset suury­ritykset uusiokäyttävät hiili­dioksidia pääasiassa omassa tuotan­nossaan. 

Hartwallilla oluen käymispro­sessista talteen otettava hiili­dioksidi käytetään uudelleen virvoi­tus­juomien kuplit­ta­misessa. Automaatio- ja energiapäällikkö Sami Pohjasen mukaan hiili­dioksidin uusiokäyttö on Hartwallille kannattavaa, sillä omasta tuotannosta talteen otettu CO2 on jo valmiiksi lähestulkoon elintar­vi­ke­kelpoista.

- Saamme noin puolet tarvit­se­mastamme hiili­diok­sidista omasta tuotannosta, toinen puolikas ostetaan ulkopuolelta. Hiili­dioksidia voitaisiin periaatteessa ottaa talteen myös lämpökeskuksemme savukaasuista ja hintojen puolesta se voisi jo olla kannat­tavaakin. Epäpuhtaan hiili­dioksidin puhdis­taminen elintarvikekäyttöön vaatisi kuitenkin mittavan laitein­ves­toinnin.

Puhdis­ta­matonta hiili­dioksidia voisi periaatteessa myydä myös sellaisenaan eteenpäin, esimerkiksi hollo­la­laiselle Carbo­naidelle. Se mineralisoi päivittäin jopa 5000 kiloa hiili­dioksidia ja pienentää siten kumppaninsa, Raken­nusbetoni- ja Elementin, sementin tarvetta betonin valmis­tuksessa.
Parhaillaan käynnissä olevissa hankkeissa pyritään selvittämään myös hiili­dioksidin varastointi- ja logis­tiik­ka­ky­symyksiä.

- Kaasun kuljettajia kyllä on, mutta se missä muodossa hiili­dioksidia on järkevä kuljettaa, on vielä ratkai­sematta. Kaasuna sitä ei kannata viedä ja nesteenä sen kuljet­taminen vaatisi paineis­tamista ja jäähdyttämistä. Elintar­vi­ke­kelpoista hiili­dioksidia ei nykyisillä rahti­hinnoilla myöskään kannata kuljettaa kovin kauas. Tulevai­suudessa tilanne voi kuitenkin olla toinen ja olemme kiinnostuneet tutkimaan ja selvittämään asiaa, Sami Pohjanen toteaa. 

Hiili­dioksidin hyödyntämisessä kasvu­po­ten­tiaalia

Vaikka teknologia vaatii vielä kehittämistä, on hiili­dioksidin taltee­notolla ja hyödyntämisellä poten­tiaalia kasvaa valtavaksi markkinaksi sekä ilmastoa pelas­tavaksi liike­toi­minnaksi. VTT:n mukaan talteenotto tarjoaa keinon pysäyttää hiili­diok­si­di­pi­toisuuden nousu ilmakehässä tai jopa kääntää sen laskuun. 
- Hiili­dioksidin talteenoton, hyötykäytön ja varas­toinnin teknologiat tarjoavat tulevai­suudessa lukemattomia erilaisia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia, Jukka Selin arvioi. 

Hiili­dioksidia tarvitaan panimo­teol­lisuuden lisäksi muun muassa kasvi­huoneissa sekä betoni- ja muovi­teol­li­suudessa. Myös kaikki liiken­ne­polt­toaineet ja useimmat kemialliset tuotteet voidaan valmistaa kierrätetystä hiili­diok­sidista ja puhtaasta vedystä. Tähän mahdol­li­suuteen on tarttunut muun muassa Lahti Energia, joka suunnittelee parhaillaan yhdessä Nordic Ren-Gasin kanssa Kymijärven voima­laitoksen kylkeen Suomen suurinta vetyta­lous­keskittymää. 

Uudella tuotan­to­lai­toksella uusiutuvan metaanin tuotannossa syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja hyödynnetään kaukolämpöverkossa. Ilmastopäästöt vähenevät kahta kautta: päästöjä tuottavien polttoaineiden käyttöä korvautuu hukkalämmöllä Lahti Energian lämmöntuotannossa, ja hiili­dioksidia otetaan talteen uusiutuvan metaanin tuotantoa varten. 

Ferroplanin Ferropower - kumppaneita tarvitaan

Hyviä ideoita ja yhteistyökumppaneita kaipaa myös orimat­ti­lalaisen Ferroplanin pääomistaja ja hallituksen puheen­johtaja Pentti Patosalmi. 
Ferroplanin ideoima, merikontteihin rakennettu Ferropower-energian­tuot­tolaitos muuttaa teolli­suudessa, kaupan alalla sekä kotita­louksissa syntyvän likaisen muovin energiaksi. Yhden megawatin energian­tuot­to­laitoksen teho vastaa noin 500 omako­titalon vuotuista lämmönkulutusta.
Polttoprosessin yhteydessä syntyvistä savukaasupäästöistä on mahdollisuus ottaa talteen hiili­dioksidia, jos siihen löytyy tekno­logisen ratkaisun tarjoava kumppani.

- Tutkimme parhaillaan erilaisia talteen­ot­to­tek­no­logioita. Merikonttiimme sopivaa ratkaisua ei ole vielä löytynyt, mutta laite­val­mis­tajilla on selvästi kiinnostusta sellaisen kehittämiseen, Patosalmi iloitsee.  

"Puhtaan energian tuotanto ja sivujakeiden hyödyntäminen ovat vahvasti tulevaisuutta." 
~Pentti Patosalmi, Ferroplan

Ihanne­ti­lanteessa Ferropower muuttaisi kaikki sivuvirtansa energiaksi, erottelisi hiili­dioksidin muista savukaasuista ja varastoisi sen jatko­ja­lostusta varten. 

- Puhtaan energian tuotanto ja sivujakeiden hyödyntäminen ovat vahvasti tulevaisuutta. Pienvoi­ma­lai­toksemme hiili­dioksidia voisi hyödyntää esimerkiksi polttopro­sessissa käytettävän lisäaineen valmis­tukseen, Patosalmi ideoi. 

- Kun maapallon fossiiliset polttoaineet vähenevät, katseet kääntyvät muihin vaihtoehtoihin. Niiden kehittämiseen tarvitaan tiivistä yrity­syhteistyötä sekä yhteisiä kehitys­hankkeita, joissa olemme innolla mukana. 

Pääkuva: Kuvassa vasemmalla kesäkuussa avatun biokaa­sulaitos, jossa Lahti Energian ja Hartwallin yhteistyönä tuloksena otetaan oluen­pa­ne­misessa sivutuotteena syntyvästä mäskistä talteen energiaa. Keskellä hiili­dioksidin talteenotoon liittyvä kompressori, joka nostaa käymispro­sessista talteen otetun hiili­diok­si­dikaasun paineen noin 20 bar:iin ja siirtää hiili­dioksidin seuraavaksi puhdis­tuspro­sessiin. Oikealla Hartwallin automaatio- ja energiapäällikkö Sami Pohjanen

Lisätietoa:
Jukka Selin
Liike­toi­min­takehittäjä, kierto­ta­lous­asian­tuntija
jukka.selin@ladec.fi  |  +358 40 521 6071

Artikkeli on osa  Vähähiiliset Referenssit -hanketta. Hanke toteutetaan Päijät-Hämeen liiton myöntämällä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määräraha (AKKE) -rahoi­tuksella.