Kukonkoivun terminaali on Kau­kokiidon kul­jetusten solmukohta

Vain kivenheiton päässä vuoden 2020 lopussa avautuneen Lahden eteläisen VT12 kehätien liittymästä sijaitseva Kaukokiidon Hollolan terminaali raken­nettiin nykyiselle paikalle Kukon­koivuun vuonna 2003. 

- Kartoitimme Lahti-Hollola-akselilta yrity­salueita, joista olisi hyvät kulku­yhteydet kaikkiin ilman­suuntiin, tarpeisiimme sopiva ja riittävän suuri tontti sekä maaperä, johon olisi helppo ja hyvä rakentaa. Salpausselän soraharjujen päällä oleva Kukonkoivu täytti kaikki vaatimukset, Kaukokiidon markki­noin­ti­johtaja Jarmo Lilja kertoo.

Kaukokiidon Hollolan terminaalia on jo kertaalleen laajennettu raken­tamisen jälkeen. Tällä hetkellä lämmintä termi­naa­litilaa on 3000 neliömetriä ja kylmää termi­naa­litilaa 1500 neliömetrin verran. Viiden hehtaarin tontilla raken­nusoikeutta on vielä rutkasti jäljellä.

- Mikäli Kukonkoivun toiminta kasvaa ja kehittyy nykyiseen malliin, olemme valmiita tekemään sinne lisäin­ves­tointeja, toimi­tus­johtaja Petri Angervuori kaavailee.

Toimi­tus­johtaja Petri Angervuori näkee Hollolassa ja Lahden seudussa vahvaa kasvu- ja kehit­tä­mis­po­ten­tiaalia Kaukokiidon liike­toi­mintojen kannalta. Yrityksen tavoitteena on kasvaa ja olla entistäkin vahvemmin oman alansa edelläkävijä.

Tehokasta logis­tiikkaa

Pääasiassa päivit­täistavara- ja tukku­kauppoja sekä paikallisia teolli­suusalan yrityksiä palve­levalla Kauko­kiidolla on Hollolassa noin 100 työntekijää. Vuonna 1953 perustetun yhtiön kulje­tuksille Hollolan Kukonkoivun terminaali on eteläisen Suomen solmukohta.

- Mikäli esimerkiksi Pohjois- tai Länsi-Suomesta tulee auto, joka on vain puoliksi täysi, se ajaa Kukon­koivuun, jossa yhdis­tellään eri ilman­suunnista tulevia kuormia ja kuljetuksia. Lahdesta eteenpäin jatketaan yhdellä autolla ja täydellä kuormalla, mikä säästää sekä kustannuksia että ympäristöä, Angervuori jatkaa.

Hollolan terminaalin palvelusäde on verrattain kapea. Kukon­koivusta lähtevien kuljetusten maantie­teellisiä rajaviivoja ovat etelässä Vantaa, lännessä Hämeenlinna, pohjoisessa Jyväskylä, idässä Mikkeli ja luoteessa Kouvola.
 
- Meillä on yhteensä 29 terminaalia ympäri Suomen. Niitä on oltava riittävän tiuhasti, sillä paikallisia asiakkaita palvelevien kuljetusten aikajänne tilauksesta toimi­tukseen on lyhyt, parhaim­millaan vain joitakin tunteja, Jarmo Lilja toteaa.

Markki­noin­ti­johtaja Jarmo Lilja kertoo, että Hollolan Kukon­koivussa täyttyi Kaukokiidon vaatimukset hyvästä sijainnista, riittävän isosta tontista sekä maaperästä, jossa on hyvät edellytykset rakentaa. Uusi kehätie paransi huimasti logis­tiikkaa ja säästää ympäristöä, kun matkalta poistui kaikkiaan 24 liiken­ne­va­lo­risteystä.

Loistavat liiken­neyhteydet

Uusi Lahden eteläinen kehätie on Kauko­kiidolle pieni­muotoinen lottovoitto. 

- Onhan se nyt valtavan iso asia, että pohjoisesta, idästä ja lännestä tulevien kuljetusten matkalla on nyt peräti 24 liiken­ne­va­lo­risteystä vähemmän. Ajan lisäksi säästyy myös ympäristö, sillä jokainen raskaan ajoneuvon tekemä jarrutus ja kiihdytys tarkoittaa päästöjä taivaan tuuliin, Jarmo Lilja sanoo.

Sujuvien liiken­neyh­teyksien ja loistavan sijainnin lisäksi Lilja ja Angervuori ovat tyytyväisiä joustavaan yhteistyöhön Hollolan kunnan kanssa. 

- Teemme parhaillaan Kaukokiidon tulevan viisi­vuo­tiskauden strategiaa. Tavoitteemme on kasvaa ja olla entistäkin vahvemmin oman alamme edelläkävijä. Uskomme vahvasti ekosys­tee­mia­jatteluun, jossa työntekijät, asiakkaat ja yhteis­työ­kumppanit puhaltavat vahvasti yhteen hiileen. Hollolassa tämä ekosysteemi toimii jo hyvin ja jatkossa sen kehit­tämiseen satsataan tarpeen tullen myös inves­tointien avulla, Petri Angervuori päättää.