Mahlasta olutta? Hartwall testaa, miten perisuomalainen koivumahla taipuu juomateollisuuden tarpeisiin

18.06.2021

Koivun mahla on suomalaisen metsän eliksiiri, jonka hyödyntäminen elintarvikkeissa ja kosmetiikkatuotteissa on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Mahlan mahdollisuuksia tutkitaan myös Lahdessa, Hartwallilla, jonka olutsammioissa on parhaillaan käymässä ensimmäinen koe-erä mahlalla rikastettua olutta.

 

Hartwallin tehtaalle toimitettiin keväällä 1500 litraa pastöroitua päijäthämäläistä koivumahlaa, jota testataan nyt muun muassa oluen valmistuksessa.

- Mahla on kausituote, jolla on paljon mahdollisuuksia. Olut ei välttämättä ole ainoa juoma, johon se meillä sopii, Hartwallin automaatio- ja energiapäällikkö Sami Pohjanen arvioi.

 

Mahla on perinteinen terveysjuoma, jota vanha kansa on perimätiedon mukaan käyttänyt mm. kevätväsymyksen hoitoon, kivennäis- ja hivenaineiden puutostiloihin, verensokerin ylläpitoon, suoliston aktivointiin, nivelvaivoihin ja siitepölyallergiaan. Sitä on käytetty joko sellaisenaan tai juomien raaka-aineena. Kosmetiikassa mahlaa käytetään nesteenä veden sijasta.

Hartwallin panimomestari Bill Brinkmannille mahla on uusi ja kiinnostava raaka-aine. Hän luonnehtii sen koostumusta maitomaiseksi ja makua hieman kukkaismaiseksi. Koivulta tai saunavihdan lehdiltä mahla ei maistu Brinkmannin mukaan lainkaan.

- Mahlan maku on hyvin hento ja aavistuksen makea. Ensimmäinen haasteemme on keksiä keino, jolla se saadaan esille myös lopputuotteessa. Kokeilemalla selviää, toimiiko mahla oluessa vai ei. Panimon prosesseihin se sopii nestemäisenä raaka-aineena joka tapauksessa hyvin, Brinkmann toteaa.

Hartwallin mahlaoluen valmistus liittyy Mahlaa metsästä markkinoille -hankkeeseen, jossa on tavoitteena kehittää mahlan jalostusarvoa ja sen keräysmallia sekä pilotoida mahlan käyttöä elintarviketeollisuudessa.

 

Mahlaa lasketaan koivunrungosta ämpäreihin kirkkailla letkuilla.
Koivumahlan keruu ajoittuu huhti-toukokuuhun. Mahla alkaa virrata, kun vuorokauden keskilämpötila on plussan puolella ja jatkuu, kunnes puihin alkaa tulla lehti. Käynnissä olevien hankkeiden tavoitteena on mm. lisätä mahlan jalostusarvoa kehittämällä mahlan valutuksen keräysmallia sekä logistiikkaa.

 

Puusta tuotantoon

Hartwallilla kokeillaan jatkuvasti monenlaisia uusia raaka-aineita, joista tuotantoon päätyy vain murto-osa. Sami Pohjasen mukaan olutjuomiin on yhdistetty aiemmin mm. suklaata ja päijäthämäläistä hunajaa. Hartwallin Hunajaolutta on tällä hetkellä myynnissä monissa elintarvikekaupoissa.

- Mahlan kanssa olemme vasta tuotekehitysprojektin alkumetreillä. Tässä kohtaa kaikki on mahdollista. Mahla-ajatusta pitää jalostaa laajemmaksi, mutta jo nyt tiedämme, että se on raaka-aineena toimiva, Pohjanen kertoo.

 

Hartwallin tuotantoprosessin kannalta ongelmallista on mahlatuotannon kausiluonteisuus ja raaka-aineen käytön lyhyt aikaikkuna. Pastöroimaton mahla säilyy vain muutamia päiviä ja pastöroitunakin korkeintaan 3-4 viikkoa.

- Myös koko logistinen ketju pitää vielä suunnitella: kuinka mahla kerätään ja miten se varastoidaan, konsentroidaan ja toimitetaan tuotantolaitokseen eli meille tai vaikkapa leipomoon. Mahlaahan voitaisiin käyttää myös esimerkiksi leivässä, Pohjanen toteaa.

- Puusta tuleva tuote käy suoraan tuotantoprosessiin, mutta jos mahla valutetaan koivusta esimerkiksi Vääksystä, se ei tule tehtaalle tunnissa eikä kahdessa. Mahlaa pitäisi jalostaa tuotannossa nopeasti jonkinlaiseksi valmiiksi alkutuotteeksi, jotta sen käyttöikä pitenisi. Kun nämä logistiset ja tuotannolliset ydinasiat saadaan ratkaistua, mahla palvelee monia muitakin elintarviketeollisuuden sektoreita, Pohjanen sanoo.

 

Hartwallin panimomestari Bill Brinkmannilla on kädessä olutlasi, jota hän katselee ja haistelee.
Mahlaolut on vasta tuotekehityksen alkumetreillä, mutta Hartwallin panimomestari Bill Brinkmann on jo päässyt maistamaan mahlaoluen ensimmäisen koe-erää.

 

Lupaava ensivaikutelma

Bill Brinkmann on jo päässyt maistamaan mahlaoluen ensimmäisen koe-erää. Hän sanoo, että ensi puraisun perusteella suutuntuma on lupaava.

- Oluen kypsymisaika on tuotteesta riippuen 3-8 viikkoa. Mahlaolut on parhaillaan käynyt loppuun ja kypsyminen on juuri alkanut. Ensimaistelun perusteella maku on lupaava, mutta vielä on liian aikaista arvioida, miltä lopullinen tuote tulee maistumaan, Bill Brinkmann sanoo.

Jos pilotti etenee onnistuneesti, valmis mahlaolut nähdään Sami Pohjasen mukaan kauppojen hyllyillä mahdollisesti vuoden tai kahden kuluttua.

- Tuotannolliset asiat ovat vasta ensi kevään asioita. Nyt teemme tuotekehitystä kaikessa rauhassa ja mietimme logistiikkaa, joka hyödyttää meidän lisäksemme myös muita elintarvikesektorin toimijoita.

- Mahlaan kytkeytyy yksi kiinnostavista tuotekehityshankkeistamme, mutta ei kannata murehtia, jos se ei mene maaliin asti. Jo nyt on nähty, että mahlalla on mahdollisuuksia. Jos sitä ei tulla hyödyntämää meidän juomissamme, niin todennäköisesti jossain muualla, Pohjanen toteaa.

 

120 koivua

Lahden Seudun Kehitys LADECin hallinnoiman Mahlaa metsästä markkinoille-hankkeen lisäksi mahlan uusia käyttökohteita ideoidaan myös LAB ammattikorkeakoulun vetämässä Mahla - koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle -hankkeessa. Siinä keskitytään mm. luomaan Hämeen alueelle tuottaja-hyödyntäjäverkosto koivunmahlan ja pakurin ympärille.

Molempien hankkeiden tarkoituksena on vahvistaa maakunnan maaseutukuntien yritysten elinvoimaisuutta selvittämällä kausiluontoisen tuotteen, mahlan, arvoketjua ja sen toimivuutta.

Suomen Metsäkeskuksen selvityksen mukaan Päijät-Hämeessä on 750 hehtaaria mahlan teollisen mittakaavan tuotantoon soveltuvia koivikoita. Bill Brinkmannin mukaan Hartwallin mahlatarpeen arviointi on vielä arvailujen varassa. Huhtikuussa kerättyyn 1500 mahlalitraan tarvittiin 120 koivua, joista saatiin 7-10 litraa mahlaa per päivä.

- Vielä emme tiedetä, onko ensimmäisen kokeiluerän seossuhde oikea. Kun se on selvillä, tiedämme, paljonko mahlaa tulee saada, jotta tuotanto riittää koko maahan. Jos kaikille suomalaisille halutaan tarjota teollisesti valmistettua mahlaolutta, koivuja tarvitaan mahlan valutukseen joka tapauksessa paljon, Brinkmann naurahtaa.

 

Pääkuvassassa Hartwallin automaatio- ja energiapäällikkö Sami Pohjanen

Teksti: Taru Schroderus

 

Hartwallin virvoitusjuomatehdas ja panimo sijaitsevat Lahdessa, pääkonttori Helsingissä. Lahden panimolla valmistetaan mm. Aura-, Lahden Erikois-, Lapin Kulta- ja Mattsson-oluita ja lisäksi vesiä, virvoitusjuomia, siidereitä ja long drink -juomia. Hartwallilaisia on noin 700, joista noin 500 työskentelee Lahden virvoitusjuomatehtaalla ja panimossa.

 

Mahlan hyödyntämistä ja käyttömahdollisuuksia edistetään kahdessa toisiaan täydentävässä hankkeessa

 

Mahlaa metsästä markkinoille -hanke

Ladecin hallinnoiman hankkeen tarkoituksena on vahvistaa maakuntamme maaseutukuntien yritysten elinvoimaisuutta selvittämällä kausiluontoisen tuotteen, mahlan, arvoketjua ja sen toimivuutta. Samalla selvitetään, mitä lisäarvoa se tuo toimijoille, joilla on mahlan keräykseen tarvittavia koneita ja laitteita vajaakäytöllä. Hankkeen tavoitteina on lisätä mahlan jalostusarvoa kehittämällä mahlan valutuksen keräysmallia, pilotoida koivusta saatavaa arvojaetta elintarviketeollisuudessa sekä lisätä maaseutukuntien yrittäjien elinvoimaisuutta. Hankkeessa ovat mukana myös LAB ammattikorkeakoulu sekä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme. Hankkeen rahoittajana toimii Päijät-Hämeen Liitto.

https://www.ladec.fi/ladec/hankkeet/hanke/mahlaa-metsasta-markkinoille

Vellamo-neiti, Päijät-Hämeen liiton vaakuna

 

Mahla - koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle -hanke

LAB ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa keskitytään luomaan koivunmahlan ja pakurin ympärille tuottaja-hyödyntäjäverkosto Hämeen alueelle sekä tekemään erilaisia toimintamalleja ja -ketjuja koivun luonnontuotteiden liiketoiminnan kehittämiseen sekä tiedon tuottamiseen mahlan ja pakurin käytön lisäämiseksi. Hankkeen tuloksena syntyy koivun luonnontuotekäytön selvitys ja siihen liittyvä liiketaloudellinen tarkastelu sekä opas mahlan keruuseen ja jalostukseen. Hankkeessa ovat mukana myös Ladec sekä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Ry. Hanketta rahoittaa Hämeen Ely-keskus.

https://www.ladec.fi/ladec/hankkeet/hanke/mahla-koivun-eliksiirista-lisaarvoa-maaseudulle

Maaseturahaston ja Elyn logot sekä Eu-lippu

 

 

 

Lisätietoja hankkeista:

Jukka Selin, Liiketoimintakehittäjä
+358 40 521 6071
jukka.selin@ladec.fi

Kiertotalous | Materiaalivirrat | Vesienkäsittely | Prosessiteollisuus

 

 

 

 
Show Buttons
Hide Buttons