Vil­jaklusteri kier­to­talouden edel­läkävijä – Olut­mäskistä leipää ja lämpöä

Viking Maltin energia­tehokas mallastamo, Fazerin ksyli­to­litehdas, Hartwallin biokaa­sulaitos ja lukuisia muita kierto­ta­lous­in­no­vaatioita. Päijät-Hämeen Viljaklusterin yritykset ovat inves­toineet Lahden seudulle yli 100 miljoonan euron edestä kierto­ta­lous­hank­keisiin, joissa tuotannon sivuvirrat valjastetaan uudeksi liike­toi­minnaksi.

Vuonna 2003 perustettu Päijät- Hämeen Viljaklusteri on alueen viljaraaka-ainetta jalostavien yritysten sekä reilun 800 viljan viljelijän muodostama yhteistyöverkosto. Sen tehtävänä on edistää viljelijöiden sekä kluste­riy­ritysten verkos­toi­tumista, tukea viljaa jalostavien yritysten välistä yhteistyötä sekä nostaa maakunnan viljao­saamisen profiilia. Viljaklusterin yritysten vuosittainen liikevaihto on yhteensä noin 600 miljoonaa euroa ja ne työllistävät noin 3000 henkilöä.

Viljaklusterin puheen­johtajana toimii Fazer Myllyn toimi­tus­johtaja Jarkko Arrajoki, joka kuvailee sitä ennen kaikkea viljaalan toimijoiden yhteistyö- ja kehittämisver­kostoksi.

– Viljaklusteri on avoin kaikille Päijät-Hämeen vilja-alan yrityksille. Kluste­ri­toiminnan tavoitteena on tarjota kullekin mukana olevalle yritykselle lisävoimia yrityksen kasvun ja kehittämisen tueksi. Yritys päättää itse, millä tavoin se on toiminnassa mukana ja miten se hyödyntää kluste­ri­toimintaa ja -verkostoa.

– Fazer Myllyn näkökulmasta viljaklusteri on erinomainen foorumi kokemuksien ja parhaiden käytäntöjen jakamiselle, Arrajoki
summaa.

”Viljaklusterin yritysten arvot kumpuavat luonnosta. Yritysten välinen yhteistyö, toiminnan vastuullisuus sekä jatkuva kehittäminen muodostavat Viljaklusterin uuden strategian ytimen.” Jarkko Arrajoki Päijät-Hämeen Viljaklusterin puheen­johtaja, Fazer Myllyn toimi­tus­johtaja

Sivuvirroista uutta liike­toimintaa

Viljaklusterin yritysten viime vuosina tekemillä yhteensä yli 100 miljoonan euron inves­toinneilla on iso merkitys yrityksille, koko
elintar­vi­kealalle sekä Lahden seudulle. Suuri osa hankkeista nivoutuu kierto­talouden ympärille.

Jarkko Arrajoen mukaan Viljaklus­terissa on tehty useita tuotannon sivuvir­ta­sel­vityksiä, joissa kiertotalous on vahvasti läsnä. Klusterin yritykset ovat löytäneet sivuvir­roilleen uusia käyttökohteita, jotka poikivat uutta liike­toimintaa sekä yrityksille että niiden yhteistyökumppaneille.

– Esimerkiksi Fazerin mylly ja leipomot tekevät parhaillaan tuotannossa ylijäävästä kauran kuoresta leipäpusseja. Yksi leipäpussi sisältää 25 prosenttia kauran kuorta, Arrajoki kertoo.

"Yritykset ovat löytäneet sivuvir­roilleen uusia käyttökohteita, jotka poikivat uutta liike­toimintaa."

Kauramyllyn tuotannosta muodostuvan sivujakeen, kauran kuoren, ympärille rakentui kokonainen tuotan­tolaitos, Fazerin ksyli­to­litehdas. Uuden ksyli­to­li­tehtaan prosessista jäljelle jäävä kauran­kuo­rimassa toimii puolestaan polttoaineena tehtaan viereen raken­netulle Lahti Energian biolämpölaitokselle, joka tekee siitä uusiutuvaa lämpöenergiaa Fazerin Lahden tehda­sa­lueelle. Kauramyllyn laajen­nuksella kaksin­ker­taistetaan Fazer Myllyn kapasiteetti. Se on suurin investointi myllyn raken­tamisen jälkeen.

”Viljaklusterin yritysten arvot kumpuavat luonnosta. Yritysten välinen yhteistyö, toiminnan vastuullisuus sekä jatkuva kehittäminen muodostavat Viljaklusterin uuden strategian ytimen.” Jarkko Arrajoki Päijät-Hämeen Viljaklusterin puheen­johtaja, Fazer Myllyn toimi­tus­johtaja

Viking Maltin jätti-investointi Lahteen

Toinen Lahden seudun käynnissä olevista jättihankkeista, Viking Maltin yli 90 miljoonan euron mallastamo, on rakenteilla erinomaisten liiken­neyh­teyksien risteys­kohdassa sijait­sevalle Pippo-Kujalan yrity­sa­lueelle.

– Kartoitimme useita maita ja paikkakuntia uuden mallastamon sijain­ti­paikaksi. Lahti valikoitui inves­toin­ti­kohteeksi, koska raaka-aineiden saatavuus, alueelle kertynyt osaaminen, asiakkaiden läheisyys ja logistinen sijainti osoit­tautuivat yhtiölle parhaaksi vaihtoehdoksi, Viking Malt Groupin hallituksen puheen­johtaja Pär-Gustaf Relander kertoo.

Viking Maltin uusi mallastamo on energia­tehokas ja ympäristöystävällinen. Sen lämmöntuotanto, kylmälaitos ja lämpöpumppujärjestelmä integroidaan uudella tavalla yhdeksi kokonai­suudeksi, joka tuottaa samanai­kaisesti lämpöä ja jäähdytystä. Lisäksi mallastamon sivutuotteena syntyvä ohrapöly ja -kuori käytetään energian­tuotannon polttoaineena.

Jarkko Arrajoki luonnehtii Viking Maltin inves­tointia kierto­talouden näkökulmasta esimer­kil­liseksi hankkeeksi.

– Viljaklusterin yritysten arvot kumpuavat luonnosta. Yritysten välinen yhteistyö, toiminnan vastuullisuus sekä jatkuva kehittäminen muodostavat Viljaklusterin uuden strategian ytimen. Viljaklusterin yritykset pyrkivät vähentämään päästöjä ja minimoimaan hävikkiä, Arrajoki kommentoi.

Monien mahdol­li­suuksien mäski

Hävikin vähentämiseen satsataan vahvasti myös kuluttajia lähellä olevassa Teerenpelin Panimossa, jossa lähikauppojen hävikkileipä korvaa osan oluen valmis­tukseen käytettävästä maltaasta.

– Idea hävikkileivän hyödyntämiseen oluen valmis­tuksessa tuli Lahden seudulla toimivilta K-Supermarket -kauppiailta. Se oli niin mainio, että päätimme heti lähteä mukaan, Teerenpeli Panimo & Tislaamon toimi­tus­johtaja Anssi Pyysing kertoo.

Hävikkileipä kuivataan ja rouhitaan kaupoissa paikan päällä ja kuljetetaan Teerenpelin panimoon, jossa sitä käytetään osana ohramallasmäskiä. Hävikkileivän matka ei pääty panimoon, sillä oluen­val­mis­tuksesta ylijäävä ohramallasmäski saa uuden elämän hollo­la­laisessa Pulla-Poikien leipomossa, jossa siitä leivotaan maukasta vuokaleipää.

– Ympyrä sulkeutuu, kun alkuperäinen hävikkileipä palaa takaisin paikallisiin K-kauppoihin Kauppiaan Lähioluena ja tuoreena leipänä, Pyysing toteaa innos­tuneesti. 

”Ympyrä sulkeutuu, kun oluen valmis­tuksesta ylijäävää mäskiä käytetään Pulla-Poikien leipomassa vuokaleivässä.” Anssi Pyysing Teerenpeli Panimo & Tislaamon toimi­tus­johtaja

Hartwallin panimoa­lueella ylijäämämäskiä hyödynnetään puolestaan uusiutuvan energian lähteenä. Panimon pihalle nousee yhteistyössä Lahti Energian kanssa poikkeuk­sellinen biokaa­sulaitos, jonka toiminta perustuu puhtaasti kierto­ta­loudelle ja panimon raaka-aineille.

– Kaasua tuotetaan oluen panemisesta ylijäävästä mäskistä. Raaka-aineet kulkevat tehokkaasti pellolta panimolle ja takaisin: biokaasun valmis­ta­misesta ylijäävä aines palautetaan pellolle ravitsemaan ohrasatoa. Kypsä mallastettu ohra päätyy takaisin maltaana olutkattilaan, kertoo Hartwallin tuotanto- ja toimi­tus­ket­ju­johtaja Tomi Korte.

– Hartwall on sitoutunut hiili­neut­raaliin tuotantoon vuoden 2023 aikana ja biokaa­sulaitos mahdollistaa kunnian­himoisen tavoitteen saavut­tamisen, Korte jatkaa.

Hyvä kiertämään

Päijät-Hämeen Viljaklusterin puheen­johtaja Jarkko Arrajoki on syystäkin ylpeä joukoistaan. Koko Suomen mitta­kaa­vassakin
ainut­laa­tuisessa vilja-alan osaajien keskittymässä on edustettuna viljan koko arvoketju viljelijöistä teolli­suuteen ja vähittäiskauppaan. Yhteistyötä tehdään mm. MTK:n, Koulu­tuskeskus Salpauksen, LUT-yliopiston sekä LAB ammat­ti­kor­keakoulun kanssa.

– Ottamalla vastuun toimintamme kokonais­val­taisesta vaiku­tuksesta ympäristöömme tunnistamme kehitys­kohteita ja voimme yhdessä käyttää ruoan tuotantoa ratkaisuna moneen haasteeseen. Vastuul­lisesti tuotettu päijät-hämäläinen vilja yhdessä puhtaan pohjaveden kanssa muuntuu Viljaklusterin toimijoiden käsissä upeiksi elintar­vikkeiksi, joista voivat nauttia suoma­laisten lisäksi ihmiset ympäri maailman.

– Puhtaan pohjaveden lisäksi strategiamme tulevat painopisteet ovat tuote­ke­hi­tyksessä sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmis­ta­misessa. Sopimus­viljelijöiden kanssa kehitämme yhdessä kestäviä ja uudistavia viljan­viljelyn menetelmiä. Tiiviillä ja aktii­visella yhteistyöllä vahvistamme kaikkien Viljaklusterin yritysten ja viljelijöiden toimintaa, Arrajoki päättää.

Päijät-Hämeen Viljaklusteri
Suomen mittavin ja monipuolisin viljao­saamisen keskittymä

Leipä- ja juomaketju | 600 m€ liikevaihto | 3000 työpaikkaa | 800 viljelijää | 43 000 ha vilje­lypinta-alaa | 2017–2023 yritysten
inves­toinnit kokonai­suu­dessaan noin 160 m€