Bio­geeniset hii­li­dioksidin pis­te­lähteet Päijät-Hämeessä – mah­dollisuus pääs­tö­vä­hen­nyksiin sekä uudelle lii­ke­toi­minnalle

Vähähiiliset referenssit -hankkeessa kartoi­tettiin biogeenisen hiili­dioksidin pistelähteitä Päijät-Hämeessä, tavoitteena edesauttaa syner­gioiden muodos­tumista hiili­dioksidin tuottaja- ja käyttäjäyritysten välille sekä edistää alueellisten hiili­neut­raa­lius­ta­voitteiden saavut­tamista. Biogeenisen hiili­dioksidin pistelähteiden määrien ja sijaintien kartoit­tamisen toivotaan helpottavan arvoketjujen muodos­tamista Päijät-Hämeeseen.

Hiili­dioksidi on tärkeä raaka-aine ja toisaalta merkittävä päästö useissa eri tuotan­topro­sesseissa. Tällä hetkellä hiili­diok­sidista on jopa pulaa samalla kun hiili­dioksidipäästöjä yritetään saada kuriin. Hiili­neut­raa­lius­ta­voitteet ja hiili­dioksidin tuonti­vaikeudet ovatkin herättäneet kysymyksen, voiko hiili­dioksidipäästöistä tehdä liike­toi­min­nal­lisesti kannattavaa kierto­taloutta. 

Hiili­dioksidi, joka ei nosta hiili­dioksidin kokonaismäärää

Biogeenista hiili­dioksidia (CO2) syntyy biomassasta tai biomassasta peräisin olevien materiaalien hajoa­misesta, mädättämisestä tai poltta­misesta (European Biogas Association 2023). Biogeeninen hiili­dioksidi ei lisää ilmakehän hiili­dioksidin kokonaismäärää, toisin kuin fossiilinen hiili­dioksidi, joka on peräisin maan alla olevista hiili­va­rastoista. Biogeenisen hiili­dioksidin taltee­notolla ja hyötykäytöllä voidaankin vähentää teollisuuden päästöjä ja edistää hiili­neut­raa­lius­ta­voitteita Suomessa (Valtio­neuvosto, 2023).

Erityisesti biogeenisen hiili­dioksidin pistelähteet tarjoavat poten­ti­aalisen keinon päästövähennyksille; Suomesta löytyy useita biogeenisen hiili­dioksidin pistelähteitä ja niistä saadaan volyy­miltaan ja konsent­raa­tioltaan suurempia määriä hiili­dioksidia kuin esimerkiksi ilmasta suoraan talteen ottamalla. Lisäksi, kun tarkat määrät ovat tiedossa, uusia liike­toi­min­ta­malleja on helpompi suunnitella ja toteuttaa. 

Merkittävää kasvua hiili­dioksidin teollisessa käytössä

Liike­toi­min­nal­lisesta näkökulmasta Lahden seutu on otollinen hiili­dioksidin talteenottoon ja hyötykäyttöön. Alueella on hiili­dioksidin ”tuotantoa”, mutta myös käyttäjiä. Tällä hetkellä teollisuuden käyttämä, paikal­lisesti talteen otetun hiili­dioksidin määrä on noin 10 000 tonnia vuodessa, mutta suunnitteilla olevien inves­tointien myötä vuoteen 2026 mennessä tarve nousee 60 000 tonnin tasolle. Samalla hiili­dioksidia käyttävä teollisuus laajenee elintar­vi­ke­teol­li­suudesta energia- ja betoni­teol­li­suuteen.

Liike­toi­min­nal­lisessa mielessä tämä avaa mielen­kiintoisia mahdol­li­suuksia, kun teollisuus voi käyttää elintar­vi­ke­kelpoisen laadun lisäksi myös epäpuhtaampaa laatua. Laaje­nemisen myötä tulee myös käyttökohteita, joissa hiili­dioksidi sidotaan pitkäksi aikaa loppu­tuot­teisiin. Merkittävä alueellinen keskittymä muodostuu Kujalan ympärille, missä on seutu­kun­nal­lisesti suurimmat biogeenisen hiili­dioksidin lähteet. 

Kuvassa on esitetty Päijät-Hämeen alueen bioener­gia­laitosten biogeenisen hiili­dioksidin pistelähteitä. Laitoksilla saattaa olla biogeenisten CO2-päästöjen lisäksi myös muita päästöjä. Laitosten sijainnit ovat kuntien tarkkuudella ja osa saman organi­saation laitoksista on esitetty yhdessä. 

Tiedot perustuvat Energia­teol­lisuuden aineistoon bioener­gia­lai­toksien biogeenisistä hiili­dioksidipäästöistä vuodelta 2022 ja tarkemmat päästöt on arvioitu Tilas­to­keskuksen polttoai­ne­luo­kitusten (2024) mukaisilla kertoimilla.

Biogeenisen hiili­dioksidin pistelähteitä [tonnia/vuosi] bioener­gia­lai­toksilta Päijät-Hämeen alueella (Mukailtu: Gispo Oy).
 

LISÄTIETOJA ANTAVAT:

Jukka Selin, liike­toi­min­takehittäjä, Kiertotalous | Biotalous
Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, jukka.selin@ladec.fi,  040 521 6071

Riikka Savijärvi, projek­ti­suun­nittelija, Teknologia
LAB-ammat­ti­kor­keakoulu, riikka.savijarvi@lab.fi, 050 5679378

Vähähiiliset Referenssit -hanke toteutetaan Lahden Seudun Kehitys LADECin ja LAB-ammat­ti­kor­keakoulun yhteistyönä Päijät-Hämeen liiton myöntämällä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määräraha (AKKE) -rahoi­tuksella.