Käy­tetyistä vaah­to­muo­vi­patjoista raaka-ainetta teol­li­suudelle?

Lahden seudulla toteu­tetussa kokeilussa etsittiin toimin­tamallia, jolla joka kodin jätteestä saataisiin kannattavaa liike­toimintaa. Kahden vuoden mittaisessa Jätti-hankkeessa selvi­tettiin patjajätteen hyödyntämistä sekä siihen liittyviä rajoitteita ja mahdol­li­suuksia.  

Suomessa poistuu vuosittain käytöstä noin 500 000 patjaa, joista muodos­tuvasta 7 500 tonnin jätekuormasta vaahto­muo­vipatjat edustavat noin puolta. Toisin kuin esimerkiksi Ranskassa ja Alankomaissa, patjojen kierrätys ei paristojen, juoma­pak­kausten ja renkaiden tapaan Suomessa kuulu tuotta­ja­vastuun piiriin, eikä niiden kierrättämiselle ole toimivaa järjestelmää. Lainsäädäntöä ollaan kuitenkin kehittämässä suuntaan, joka tukisi jatkossa myös patjajätteen kierrätystä.

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n hallin­noimassa Jätti-hankkeessa testattiin polyure­taanista valmistetun patjajätteen kierrätystä aina sen keräyksestä ja logis­tiikasta materiaalin esikäsittelyyn ja uusio­tuotteen valmis­tukseen. Toimin­tamallin testauksen lisäksi tarkoi­tuksena oli arvioida arvoketjun liike­toi­min­ta­po­ten­tiaalia sekä kerätä havaintoja arvoketjun kehittämiseksi.

Testi­kump­paneina hankkeessa olivat IKEA, joka osallistui patjojen keräykseen, Salpakierto Oy, joka myös keräsi patjoja ja esikäsitteli ne sekä Carpenter Engineered Foams Oy, joka käsitteli ja jalosti patjajätteen ruohe­pu­ris­te­aihioksi. Hankkeen osato­teuttajana oli LAB-ammat­ti­kor­keakoulu, jonka vastasi testissä syntyneen materiaalin mekaa­nisista ja kemial­lisista testeistä.

IKEA Suomen kierrätysta­voitteet korkealla

Ingka-konsernin tavoitteena on siirtyä kohti kierto­ta­louteen perustuvaa liike­toimintaa. Konserni pyrkii lisäämään uusiutuvien ja kierrätettyjen materiaalien käyttöä kaikissa tuotteissaan, ja vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on, että vähintään 90 % IKEA-tuotteisiin käytetyistä materi­aaleista on joko uusiutuvia tai kierrätettyjä. IKEA Suomi haluaa löytää uusia kumppaneita tukemaan tätä tavoitetta.

– Valtaosa IKEA Suomen kierrätettävän huone­ka­lujakeen vuotuisesta määrästä koostuu patjoista. Haluamme löytää uusia tapoja hyödyntää patjajätettä ja kehittää siihen liittyviä arvoketjuja. Lähdimme testi­hankkeen puitteissa selvittämään, onko patjojen kierrätys raaka­ma­te­ri­aaliksi mahdollista, millaisia käytännön järjestelyjä se edellyttäisi, ja löytyykö prosessista saatavalle uusio­ma­te­ri­aalille jatkokäyttömahdol­li­suuksia. IKEA Vantaa osallistui keräämällä vaahto­muo­vi­patjoja jatkopro­ses­sointia varten, kertoo IKEA Suomen laatupäällikkö Marko Lehtimäki.

Kierrätys tulisi huomioida jo tuotteen suunnit­telussa 

Alueen yhdyskuntajätehuollosta vastaava Salpakierto keräsi patjoja Kujalan jäteasemalle sekä lajitteli, varastoi ja esikäsitteli ne. Uusiokäyttöön tarkoitetut patjat tuli erotella kierrätyskel­vot­tomista patjoista, säilyttää muista jätteistä erillään ja murskata sekä varastoida murske ennen eteenpäin toimit­tamista. Salpakierto Oy:n toimi­tus­johtaja Kimmo Rinne kertoo huomioista prosessin edetessä.

– Patjajäte vie paljon tilaa niin kulje­tettaessa kuin varas­toi­tunakin. Lisäksi säilyty­so­lo­suhteiden on oltava koko prosessin ajan kuivat, jotta rouheen laatu ei kärsi. Patjojen lajittelu tehdään käsin, joten se sitoo työvoimaa. Kuten kaikki jätebisnes, patjojenkin kierrätys vaatisi siis merkittäviä volyymeja ollakseen varasto- ja työvoimain­ves­tointeihin nähden kannattavaa.

Murskaus­vaiheessa ongelmaksi nousi itse materiaali, sillä monesta muusta jätteestä poiketen polyure­taa­nipatjat painuivat kasaan, mikä johti rouheen epätasai­suuteen. Muiden materiaalien joutuminen murskaimeen samanai­kaisesti oli myös riski, jonka vuoksi joustin- ja runkopatjat suljettiin kokeilun ulkopuolelle.

– Näiden, kuten myös muiden vaahtomuovia sisältävien huone­kalujen purkaminen kierrätyskel­poiseksi on aikaa vievää käsityötä, jotta metalli, puu, kangas ja muut materiaalit saadaan lajiteltua asian­mu­kaisesti.

Rinne korostaakin toimivan kierrätyksen lähtevän aina liikkeelle tuotteen suunnit­telusta.

– Alusta alkaen, jo piirustuspöydällä, tulisi huomioida tuotteen elinkaaren loppu ja sen kierrätettävyys.

Kuvat: LAB-Ammat­ti­kor­keakoulu

Testistä käytännön kokemusta ja tulevai­suu­den­visioita 

Polyure­taa­nirouhe toimi­tettiin Kujalasta kouvo­la­laiselle Carpenter Engineered Foams Oy:lle, joka lähti jalostamaan sitä uuden­laisiksi polyure­taa­ni­levyiksi. Yrityksen opera­tiivinen johtaja Sami Huusari kertoo, että tähän saakka yritys on kierrättänyt prosessissa vain oman tuotantonsa sivuvirtoja, ja ulkopuolelta tulleen kierrätysma­te­riaalin käytössä oli haasteita, joista suurin osa liittyi siihen, että kyseessä oli ensimmäinen tämänkaltainen koeajo.

– Ratkai­seviksi tekijöiksi prosessin kannalta nousivat palakoko ja puhtaus. Rouheen on oltava tasakokoista ja kuivaa, eikä se saa sisältää muita materiaaleja tai epäpuhtauksia.

Kokeilussa valmistettu rouhe­pu­ris­teaihio ei päätynyt kaupalliseen käyttöön, mutta muualla maailmassa vastaavien kierrätysma­te­ri­aalista valmis­tettujen tuotteiden käyttökohteita ovat eristeiden ja iskua vaimentavien sovellusten lisäksi esimerkiksi matto­ma­te­riaalit sekä eläinten pedit.

Huusarin mukaan prosessin kehittäminen sellaiseksi, että kierrätetyn patja­ma­te­riaalin käyttö teollisessa mitta­kaavassa olisi mahdollista, vaatisi sekä inves­tointeja että koko arvoketjun raken­tamista raaka-aineen tasaisesta hankinnasta aina myyntiin saakka.

– Kokeilu oli kuitenkin mielen­kiintoinen ja olemme kiinnos­tuneita olemaan jatkossakin mukana vastaavissa hankkeissa. Tulevia inves­toin­tejamme silmällä pitäen on tärkeää osata ajatella ei vain tämän hetken tarpeita, vaan myös sitä, millaisia mahdol­li­suuksia ja vaatimuksia laitteille voi tulevai­suudessa olla.

Oppia uusiin hankkeisiin 

Jätti-hankkeen tarkoi­tuksena oli selvittää nykyisen kierrätysprosessin ja laitteiston vastaavuutta patjajätteen kierrättämiseksi sekä sen kehittämistarpeita. Samalla pyrittiin avaamaan arvoketjua, sen toimijoita ja edellytyksiä sille, että patjojen kierrätyksen ympärille voisi syntyä kannattavaa liike­toimintaa.

– Hanke osoitti, että patjajätteen hyödyntäminen on mahdollista ja siitä voidaan luoda uutta liike­toimintaa. Tämä kuitenkin vaatii kierrätysraaka-aineiden kysynnän kasvua, riittävää ja vakaata raaka-ainevirtaa sekä lainsäädännön tukea, liike­toi­min­takehittäjä Piia Sydänmaa LADEC:lta huomauttaa.

LADEC tukee aktii­visesti erilaisia kierto­talouden hankkeita ja vie ideoita eteenpäin yhdessä yritysten kanssa. Jätti-hankkeen myötä kertyi arvokasta tietoa ja huomioita myös tätä silmällä pitäen.

– Kaikki kierto­ta­louteen tähtäävä liike­toiminnan kehittäminen kiinnostaa, oli se sitten esimerkiksi yhdyskuntajätevirtojen tai yritysten sivuvirtojen hyödyntämistä, tai vaikkapa tuotteiden palve­lul­lis­tamista ja näiden ympärille toivotaan syntyvän uudenlaista liike­toimintaa. LADEC on mielellään näissä mukana sparraamassa ja auttamassa yrityksiä esimerkiksi verkostojen luomisessa, Sydänmaa toteaa.

Lisätiedot:

Piia Sydänmaa 

Liike­toi­min­takehittäjä

+358 50 386 3919 , piia.sydanmaa@ladec.fi

Jätti-hanke toteu­tettiin Uudenmaan liiton myöntämällä EU:n kestävä kaupun­kikehittäminen 2021- 2027 - Lahden ekosys­tee­mi­sopimus (EAKR) -ohjelman rahoi­tuksella.