Lahti val­mistelee seuraavaa teollista val­lan­kumousta – Raken­ta­misessa kier­totalous on tule­vaisuutta

Raken­taminen kuluttaa maapallon resursseja niin meillä kuin muualla. Puret­tavista raken­nuksista voisi saada merkittävästi nykyistä enemmän irti, mutta tiedon puute ja syvälle juurtuneet käytännöt jarruttavat kierto­ta­louteen siirtymistä. Lahti on päättänyt tehdä raken­tamisen kierto­ta­loudesta totta ja auttaa paikallisia yrityksiä seuraavan teollisen vallan­ku­mouksen alkuun.
 

Suomen raken­nuskanta harmaantuu. Valta­kun­nal­lisesti korjausvelkaa on yli 100 miljardia euroa, eikä kaikkia rakennuksia edes kannata remontoida vastaamaan tämän päivän ja huomisen vaatimuksia. Puret­tavissa raken­nuksissa on kiinni tonni­kaupalla täysin käyttökelpoisia materiaaleja, joista uhkaa tulla jätettä. 

Osa raken­nuksista taas kannattaisi kunnostaa uutta käyttötarkoitusta varten, mutta mitkä ja miten? Ja miten puret­tavissa raken­nuksissa piilevä resurssien aarreaitta saadaan parhaalla mahdol­lisella tavalla käyttöön? 

Haaste ei ole helpoimmasta päästä. Tähän ongelmaan etsitään ratkaisua, missäpä muuallakaan kuin Lahdessa, Euroopan ympäristöpääkaupungissa vuosimallia 2021.  

Klusterista leveämmät hartiat paikallisten yritysten kierto­taloustyölle 

Ratkaisuja haetaan vuonna 2025 toimintansa aloittaneen raken­tamisen kierto­talouden klusterin (RAKI) voimin. Klusteri on käynnistynyt yhdessä Lahden kaupungin, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n, yritysten, tutki­musor­ga­ni­saa­tioiden ja korkea­koulujen kanssa. 

Klusterin tavoite on auttaa paikallisia yrityksiä kehittämään markkinoille uudenlaisia raken­nus­tuotteita ja -palveluita. Samalla halutaan myös lisätä yritysten tietoisuutta kierto­talouden mahdol­li­suuksista. 

"Meillä on perinteitä ilmas­to­viisaista ratkaisuista, ja Lahti oli Euroopan vihreä pääkaupunki 2021. Olemme halunneet jatkaa samalla polulla ja olla yksi raken­tamisen kierto­talouden edelläkävijöistä."
Kimmo Haapea, LADEC

– Olemme tuoneet eri toimialojen toimijoita yhteen ja tunnistaneet arvoketjuja. Emme ole valinneet arvoketjuista alkuunsa helpoimpia vaan vaikut­tavimmat. Raken­ta­misessa raken­nus­ma­te­riaalien valmistuksen kehityksellä on suuri merkitys. Kierto­ta­lous­klus­terissa eri purku­ma­te­riaalien ja sivuvirtojen hyödyntäminen uusioraaka-aineina on merkittävässä roolissa – esimerkkeinä betoni ja bitumi, kertoo Lahden kaupungin projektipäällikkö Juha Kapanen. 

– Meillä on perinteitä ilmas­to­viisaista ratkaisuista, ja Lahti oli Euroopan vihreä pääkaupunki 2021. Olemme halunneet jatkaa samalla polulla ja olla yksi raken­tamisen kierto­talouden edelläkävijöistä pääkaupun­kiseudun ja Tampereen ohella, lisää LADECin liike­toi­min­takehittäjä Kimmo Haapea.  

Klusterin koordi­naattorina on myös marraskuussa aloittanut Mirva Grann. Grannilla on yli 20 vuoden kokemus johta­misesta ja kehittämisestä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. 

– RAKI-klusterilta odotan ennen kaikkea sitä, että se luo alueelle uudenlaisen verkoston, jossa muutos ei synny yksittäisistä toimista vaan yhteisestä kulttuurista ja arvos­tavasta kohtaa­misesta. Näen klusterin tarpeellisena, koska yksittäinen yritys ei voi yksin ratkaista kierto­talouden pullon­kauloja tai rakentaa uusia, kestäviä arvoketjuja. Klusteri antaa tälle muutokselle leveämmät hartiat, Grann kertoo. 

Kuvassa Juha Kapanen, Mirva Grann ja Kimmo Haapea Eliel Saarisen suunnit­teleman kaupun­gintalon katetulla sisäpihalla.

Kierto­ta­loudesta hiekka­harjujen pelastaja? 

Niin EU:n kuin Suomenkin tavoite on, että kiertotalous olisi vallitseva talouden muoto jo vuonna 2035. Kehitys yrityksissä on kuitenkin ollut melko hidasta. Syitä taustalla on useita. 

Raken­ta­missyklit ja -tekniikka sekä sääntely johtavat tilan­teisiin, jossa raken­nuksesta tulee jätettä, kun se on tullut tiensä päähän. 

– Kun maailmassa ja Suomessa oli vähemmän rahaa käytettävissä, rakennuksia siirrettiin paikasta toiseen – varsinkin hirsi­ra­kennuksia. Nykyään kun rakennus puretaan, rakennuksen osista ja materi­aaleista tulee useimmiten jätettä ja ne viedään jätekes­kukseen. Seuraavaa varten otetaan sitten uutta hiekkaa maasta, kertoo Haapea. 

Toimintatapa ei lupaa hyvää harju­mai­semille. Esimerkiksi maa-ainesten ottoa on vähennettävä, jos harjuja halutaan jättää myös tuleville sukupolville ja pitää huolta luonnosta. Tähän kiertotalous tarjoaa ratkaisuja, kun puret­tavista raken­nuksista käytetään uudelleen kaikki mahdollinen. 

– Hyödynnetään purettavat materiaalit. Esimerkiksi puuta ei kannata laittaa uuniin energiaksi, koska se on huono energia­muotona. Ja kun materiaaleja käytetään uudelleen, ei tarvitse lyödä kauhaa maahan, Kapanen pohtii.

Joskus käytöstä poistettu rakennus ei vaadikaan purkamista, vaan pelkkä käyttötarkoituksen muutos riittää. Kapanen korostaakin, että resurs­si­viisaus on avainsana, kun raken­tamista halutaan viedä kestävämpään suuntaan. 

Vakiin­tuneiden käytäntöjen lisäksi tiedon puute on merkittävä jarru kierto­ta­loudelle. Raken­nusu­rakoiden tilaajat ajattelevat herkästi, että kierto­ta­lous­ratkaisut ovat kalliita, joten niihin ei heidän mielestään kannata edes perehtyä. Kimmo Haapea kuitenkin haastaa tätä näkemystä.  

– Raken­nus­vaiheessa ne voivat olla hieman uutta kalliimpia, mutta pidemmällä aikavälillä kustannukset tasoittuvat. Ja kun vaikutuksia tarkas­tellaan aluetalouden näkökulmasta, yhtälö muuttuu talou­del­lisesti jopa positii­viseksi. Lisäksi päästöt pienenevät ja arvokasta luontoa säästyy. 

"Hyödynnetään purettavat materiaalit. Esimerkiksi puuta ei kannata laittaa uuniin energiaksi, koska se on huono energia­muotona. Ja kun materiaaleja käytetään uudelleen, ei tarvitse lyödä kauhaa maahan."
Juha Kapanen, Lahden kaupunki

Yritysten vasta­ha­koi­suuteen löytyy usein myös inhimillisiä syitä. Haapea pystyy samaistumaan yrittäjien arkeen, sillä hän on itsekin ollut yrittäjä vuosikausia. Kun päällimmäisenä ovat firman päivittäiset murheet, ei uusiin mahdol­li­suuksiin ole välttämättä aikaa perehtyä ja tarttua toimeen.

Klusterin tavoite onkin osaltaan keventää yrittäjien taakkaa tarjoamalla heidän käyttöönsä tietoa ja tukea liike­toiminnan kehittämisen pohjalle. Lisäksi klusteri toimii alustana yritysten ja alueen muiden toimijoiden vuoro­pu­helulle ja kohtaa­miselle, jolloin uusia ideoita rakentuu entistä herkemmin. 

– Raken­tamisen kiertotalous on monimutkainen murros, joka haastaa sekä lainsäädäntöä että vakiin­tuneita toimin­ta­malleja. Klusteri kokoaa yritykset, julkiset toimijat ja oppilaitokset saman pöydän ääreen, jotta muutosta voidaan muotoilla yhdessä – ei ylhäältä ohjaten, vaan vähitellen esiin nousevana prosessina, joka syntyy käytännön työstä, dialogista ja yhteisestä ymmärryksestä, Mirva Grann pohtii. 

Varao­sa­pankkeja, kunnostusta, vuokrausta – miltä raken­tamisen kiertotalous voi näyttää? 

Kiertotalous synnyttää kysyntää uusille innovaa­tioille. Esimerkiksi kun uusia rakennuksia suunni­tellaan, pitäisi olla tiedossa, mitä materiaaleja ja rakennuksen osia mistäkin olisi saatavilla. 

– Tyypil­lisesti tietyt raken­nusosat ovat lähestulkoon toistensa kopioita. Voisiko meillä olla Tanskan mallista ajatusta varao­sa­pankista, jossa esimerkiksi tietyn aikakauden tietyistä raken­nus­tuotteista voisi säilyttää osan? Kapanen pohtii. 

Kiertotalous ei kuitenkaan välttämättä tarkoita uusia ja mullistavia innovaatioita vaan ajatte­lutavan muutosta ja liike­toi­min­nallista luovuutta. Klassinen esimerkki kierto­ta­loudesta on vaikkapa raken­nus­koneiden vuokraus. Jokaisen ei tarvitse ostaa vaikkapa omia maantasaajia, kun laitteet voi vuokrata.

Haapea peräänkuuluttaa erityisesti kunnilta edelläkävijyyttä, sillä suurina raken­nusu­rakoiden tilaajina niillä on mahdollisuus vaatia yrityksiä tarjoamaan kierto­talouden mukaisia ratkaisuja. 

– Tavoitteena on, että kun kunnat purkavat esimerkiksi kouluja tai rakentavat päiväkoteja, niissä otettaisiin kiertotalous huomioon. Samalla paikalliset yritykset voisivat hyötyä näistä mahdol­li­suuksista. 

"Raken­tamisen kiertotalous on monimutkainen murros, joka haastaa sekä lainsäädäntöä että vakiin­tuneita toimin­ta­malleja. Klusteri kokoaa yritykset, julkiset toimijat ja oppilaitokset saman pöydän ääreen."
Mirva Grann, Lahden kaupunki

Vanhojen rakennusten kunnos­taminen on osa raken­tamisen vastuul­lisuutta. Lahden kaupun­gintalo sanee­rattiin vuonna 2023 vastaamaan nykypäivän tarpeita - vanhaa kunnioittaen.

Lähes kaikki tiet vievät Lahteen 

Ei ole sattumaa, että raken­tamisen kierto­talouden klusteri rakentuu juuri Lahteen, sillä kaupunki sijaitsee maantie­teel­lisesti suotuisalla paikalla. 

– Kun piirretään Lahdesta 150 kilometrin säteellä ympyrä, aika iso osa Suomen asutuksesta jää ympyrän sisään, Juha Kapanen kuvaa. 

Haapea ja Kapanen visioivat, että Lahteen voi syntyä raken­tamisen kierto­talouden ympärille uuden­tyyppisiä koulu­tus­ohjelmia ja työpaikkoja, tutkimusta ja innovaatioita. Vuonna 2027 Lahdessa starttaakin LUT-yliopiston raken­tamisen diplomi-insinöörikoulutus. 

Naapu­rikunta Hollolaan taas on suunnitteilla kierto­ta­louteen keskittyvä ekoteol­li­suusalue. Nostavan alueen kehittäminen on jo käynnissä, ja jos kaikki menee suunni­tellusti, alue nousee 2030-luvulla.

Kapanen toivoisi, että klusterin myötä alueen asukkaille ja päättäjille hahmottuisi, se ettei kiertotalous tarkoita ainoastaan jätteiden lajittelua tai kirpputoreja. Kunhan kierto­talouden mukaisia pilot­ti­ra­ken­nus­hankkeita alkaa nousta alueelle, saa toive alati käsinkos­ke­tel­tavamman muodon. Maanra­ken­nus­puolella ja raken­nus­tuo­te­teol­li­suudessa pilotteja ja kokeiluja on jo tehty. Syksyyn 2027 mennessä myös talon­ra­ken­nuksessa pilot­ti­kohteet saattavat olla realismia.

– Klusterissa syntyvien pilottien opit, markkinan tiedot ja yhteiset työkalut kootaan uudelle tietoa­lustalle kaikkien hyödynnettäviksi, Grann lisää. 

Jos raken­tamisen materiaali- ja pitkäaikais­kus­tannukset saadaan kierto­talouden avulla laskuun, se voi heijastua myös tavallisen lahtelaisen kukkaroon kevyempinä veroina. 

– Pidem­piaikainen tavoite on, että kierto­ta­lous­toiminta olisi jokapäiväistä liike­toimintaa ja Lahti olisi yhtenä edelläkävijänä mukana, Haapea visioi. 

– Puhutaanko tässä nyt sitten teollisesta vallan­ku­mouksesta numero viisi vai kuusi? Kapanen naurahtaa. 
 

Lahti on yksi Innokaupungit-verkoston kaupungeista. Kaupungin kehittämisen kärjet ovat sähköinen liikenne, elintar­vi­kein­no­vaatiot, kaupunkien hiili­neutraali kiertotalous ja kansainvälinen urhei­lu­lii­ke­toiminta. 

Julkaisu on tehty RAKI – Lahden seudun raken­tamisen kierto­talouden klusteri -hankkeessa, joka toteutetaan Uudenmaan liiton myöntämällä Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja raken­ne­po­litiikan ohjelman rahoi­tuksella. Hankkeen toteuttajina Lahden kaupunki ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy.