Sal­pausselän kirkko saa uuden elämän raken­nusosina – Lahti etsii ratkaisuja raken­tamisen kier­to­ta­louteen

Salpausselän kirkko saa uuden elämän raken­nusosina – Lahti etsii ratkaisuja raken­tamisen kierto­ta­louteen

Salpausselän kirkko Lahdessa puretaan, mutta sen materiaalien ja raken­nusosien tarina ei pääty purkutyömaalle. Säästävä purkaminen antaa niille mahdol­lisuuden uuteen elämään ja toimii samalla pilottina raken­tamisen kierto­talouden uusille toimin­ta­malleille, joita Lahden seudulla edistetään aktii­visesti.

Salpausselän kirkon purkamispäätöstä edelsivät laajat selvitykset kohteen sisäilmaon­gelmien ja riski­ra­kenteiden korjauksesta. Lahden seura­kuntien kiinteistöpäällikkö Jukka-Pekka Penttinen kertoo, että korjaukset olisivat vaatineet merkittäviä purkutöitä, joiden jälkeen lopputulos ei olisi ollut arkki­teh­to­nisesti enää alkuperäistä vastaava. Kun purkupäätös oli tehty ja julkistettu, Penttisen puhelin pirahti.

– Emme olleet aiemmin purkaneet mitään näin isossa mitta­kaavassa, eikä meille ollut syntynyt siihen käytäntöjä. Kiertotalous on kuitenkin vahvasti seurakunnan arvoissa, ja kun Business Lahden liike­toi­min­takehittäjä Kimmo Haapea ehdotti säästävää purkutapaa, oli asia melkein saman tien selvä. Arvokas kohde saisi arvokkaan lähdön.

Uusi elämä jossain muualla

Purkusuun­nitelmaa tehtäessä irtai­mistolle ja raken­neosille syntyi neljä erilaista ryhmää. Omassa toiminnassa toisaalla hyödynnettävä irtaimisto kuten kirkko­tekstiilit ja astiat puhdis­tettiin ja varas­toitiin. Lahjoi­tettavat tavarat, kuten Ukrainaan toimitetut suurkeittiölaitteet ja -kalusteet, puhdis­tettiin ja kulje­tettiin eteenpäin. Tuotteet, joita ei voitu puhdistaa, toimi­tettiin kaato­paikalle.

Neljäs ryhmä ovat purkua odottavat rakenneosat, joista osa otetaan puhdistuksen ja mahdollisten rasitus­testien jälkeen omaan käyttöön, osa myydään. Tällaisia ovat esimerkiksi siirtoseinät, tiilet ja lattialaatat sekä osa ikkunoista ja kirkon­penkeistä.

– Sisäseinistä irrotetaan 20 000 tiiltä ja esimerkiksi ne ovat tulossa myyntiin. Osa kirkol­lisesta esineistöstä sen sijaan on jo myyty. Esimerkiksi urut lähtivät Viroon, Penttinen kertoo.

Kiinteistöpäällikkö muistuttaa, että Salpausselän kirkko on arvorakennus, joka raken­nettiin arvoma­te­ri­aaleista kestämään aikaa ja kulutusta. Siksi raken­neosilla on yhä arvoa – aineellista ja aineetonta.

– Vaikka säästävä purku ja puhdis­taminen onkin kalliimpaa, toivomme että myynnin avulla yhtälön summa on suunnilleen samoissa perinteisen purun kanssa. Arvoa ei voi mitata kuitenkaan vain rahassa. Meille on tärkeää antaa kirkolle arvokas loppu ja uusi elämä jossain muualla, vaikka se vähän maksaisikin.

Penttinen kertoo, että valittua toimin­tamallia tullaan varmasti soveltamaan myös muualla, kun seurakunnan kohteita remon­toidaan ja kiinteistökantaa sopeutetaan.

– Kiertotalous nostaa päätään yhä enemmän myös kirkon parissa. Esimerkiksi Launeen kirkossa on menossa perus­parannus, jossa vanhat lattialaatat on irrotettu ja puhdistettu ja ne tullaan asentamaan takaisin.

Raken­tamiseen tarvitaan kulttuu­rin­muutosta

Purettujen raken­nus­ma­te­riaalien uudelleenkäyttöön erikoistuneen Spolian kautta kulkevat hyvin monenlaiset raken­nus­tuotteet. Sen, mitä hyödynnetään ja mitkä tuotteet päätyvät myyntiin, määrää kysyntä.

– Tarjolla on tuotteita laajalla skaalalla design­va­lai­simista liima­puu­ra­ken­teisiin. Olennaista on se, että tuotteelle on mahdollista löytää jatkokäyttökohde, oli se sitten uutena lattiana korjaus­kohteessa tai vaikkapa suunnit­telijan muokkaamana huonekaluna.

Spolian Petri Salmi toteaa Salpausselän kirkon olevan monella tapaa kiinnostava kohde.

– Kirkolla on historiansa ja merkitystä paikal­lisille ihmisille. Toisaalta kirkossa on laadukkaita, jopa uniikkeja materiaaleja uudelleenkäytettäväksi.

Kun purkutyö tilataan, Spolia arvioi kohteen tuotteet, purkamisen talou­del­lisuuden ja tarvittavat menetelmät.

– Teemme koeir­rotukset, jonka jälkeen tuotteet testataan. Esimerkiksi Salpausselän kirkon julkisivun tiili­verhous ei läpäissyt enää pakkastestejä, mutta sisäseinät läpäisivät. Sitten irrotetut tuotteet puhdistetaan ja varas­toidaan asennus­valmiina.

Määrät ratkaisevat kierto­ta­lou­dessakin ja vaikka kuluttajat ovat yksi kohderyhmä, pyrkii Spolia saamaan jalansijaa ennen kaikkea ammat­ti­ra­kentajien parissa.

– Kulut­ta­ja­kaupassa hinta ratkaisee, mutta ammat­ti­laisten kohdalla kaupan esteenä on usein perinteinen ajattelutapa, joka suosii uutta. Käytetty tuote on kuitenkin ympäristöhyödyiltään ylivoimainen ja kustan­nuk­sil­taankin kilpai­lu­kykyinen. Tätä viestiä haluamme levittää.

Salmi huomauttaa, että Spolian toimin­tamalli vertautuu ammat­ti­taitoista palvelua myöden rautakaupan verkko­kauppaan. Tuotteet ovat tarkas­tettuja, niistä on saatavilla dokumentaatio ja myyjällä on vastuu tuotteen laadusta.

– Ymmärrän, että rauta­kauppojen laaja valikoima tarjoaa ostamisen helppoutta ja valin­nanvaraa, mutta toivoisin lisää kiinnostusta kokeilla myös käytettyjä tuotteita vaihtoehtona. Kokemuksia voisi lähteä kartuttamaan ottamalla hankkeisiin mukaan aina jotain käytettyä, kuten nyt vaikka Salpausselän kirkon kalkki­ki­vi­laattoja.

Seurakunnan ennak­ko­luuloton asenne ja halu tukea kestävämmän toimin­tamallin yleistymistä saa Salmelta kiitosta. Aktiivinen uusien asioiden kokei­leminen on hänen mukaansa ainoa tapa saada kiertotalous kestävyys-sanojen toistelusta teoksi.

– Sen lisäksi, että tuotteet löytävät uutta käyttöä ja asiakkaat saavat toimivia ratkaisuja, haluamme, että ihmiset arvos­taisivat niiden tarinaa. Sitä ei voi jokaisesta kaupasta ostaa.

Kuvassa vas. Spolia Designin Petri Salmi, Kimmo Haapea Business Lahdesta ja Lahden seura­kun­tayhtymän kiinteistöpäällikkö Jukka-Pekka Penttinen.

Raken­tamisen kierto­ta­lous­klusteri vie kokeiluja kohti pysyviä toimin­ta­malleja

Kestävä raken­taminen on yksi Lahden kaupungin kehittämisen kärjistä ja Salpausselän kirkon pilotti onkin osa laajempaa työtä, jolla Lahden seudulle rakennetaan kierto­talouden liike­toi­min­tae­ko­systeemiä. RAKI-hankkeen puitteissa käynnis­tettyyn raken­tamisen kierto­ta­lous­klusteriin kuuluu Lahden kaupungin lisäksi laaja joukko yrityksiä ja tutki­mus­laitoksia. Toimintaa vauhdittavan Business Lahden liike­toi­min­takehittäjä, projektipäällikkö Kimmo Haapea huomasi noin vuosi sitten uutisen Salpausselän kirkon purka­misesta ja otti yhteyttä Penttiseen.

– Tarvitsimme raken­tamisen kierto­talouden klusteriin hyviä pilot­ti­kohteita ja kysyin, oliko seurakunta ajatellut asiaa tältä kannalta.

Säästävä purkaminen on raken­tamisen kierto­talouden ydintä, jonka ympärille klusteri pyrkii synnyttämään uudenlaista liike­toimintaa ja työpaikkoja. Liike­toimintaa voi syntyä purku­toiminnan lisäksi esimerkiksi logis­tiikkaan ja varas­tointiin, materi­aa­li­ke­hi­tykseen, hybridikäyttöön, uudelleenkäyttöön sekä sanee­raukseen liittyen. Haapea näkee alalla runsaasti mahdol­li­suuksia, sillä kiristyvien päästövähennys­ta­voitteiden ja luontoarvojen koros­tumisen myötä resurssien tehokas hyödyntäminen on palaamassa.

– Tavoitteena tulisi olla se, että materiaalit pysyisivät mahdol­lisimman pitkään kierrossa, eikä kaiken tarvitse olla aina neitseellistä. Esimerkiksi tiilet ovat tiiliä ja niitä on iät ja ajat käytetty uudelleen. Teollisuuden murroksen ja markkinoiden toimin­ta­logiikan myötä tämä on vain unohtunut.

Tarvitaan kuitenkin lisää suunnittelu-, purku- ja raken­ta­mis­osaamista sekä dataa, jotta esimerkiksi seurakunnan nyt valit­semasta purku­tavasta ja materiaalien uudelleenhyödyntämisestä tulisi valtavirtaa. Haapean mielestä asiaa pitäisi tarkastella myös kokonaisuuden näkökulmasta ja pohtia, mikä arvo annetaan aineet­tomille hyödyille, kuten ympäristökuormituksen kevene­miselle.

– Me raken­tamisen kierto­ta­lous­klus­terissa voimme vauhdittaa kierto­ta­lous­toimintaa aktivoimalla toimijoita tekemään kokeiluja, mutta julkisen sektorin olisi hyvä näyttää esimerkkiä ja ottaa kierto­talouden kriteeristö esimerkiksi osaksi hankintapäätöksiä. Tällaisilla valinnoilla, mitä Salpausselän kirkon kohdalla on nyt tehty, olisi mahdollisuus erottua edukseen – tehdä kierto­ta­loudesta brändihyöty.

Lisätiedot:

Kimmo Haapea, Business Lahti, p. +358 447 180 950
Petri Salmi, Spolia, p. +358 40 707 8191
Jukka-Pekka Penttinen, Lahden seura­kun­tayhtymä, p. +358 44 719 1545

Tiedote on RAKI – Lahden seudun raken­tamisen kierto­talouden klusteri -hanketta, joka toteutetaan Uudenmaan liiton myöntämällä Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja raken­ne­po­litiikan ohjelman rahoi­tuksella. Hankkeen toteuttajina Lahden kaupunki ja Business Lahti (Lahden seutu - Lahti Region Oy).