Fazer: Lah­telaista ksylitolia ja kauraöljyä maailmalle – uusia mark­kinoita kier­to­talouden inno­vaa­tioilla

Fazer Myllyn viljasiilo on yksi perin­teisistä lahte­laisista maamerkeistä. Mylly ja Leipomo ovat tärkeä osa Lahtea ja Lahti tärkeä osa Fazeria – yritystä, joka on vuodesta toiseen suoma­laisten eniten arvostamien brändien kärjessä. Sekä Fazer Myllyllä että Fazer Leipomoilla on Lahdessa oma laboratorio ja koeleipomo tuote­kehitystä ja laadun­valvontaa palve­lemassa.

Fazer on ollut myös alusta asti aktii­visesti mukana Päijät-Hämeen Viljaklus­terissa, joka kehittää toimialaa yhteiseksi hyväksi Lahden alueella koko arvoketjun voimin.

Lahdessa pitkät perinteet viljan proses­soinnissa sekä jatkuvasti kehittyvä korkea­kou­lu­yhteistyö ovat suuria etuja, Jarkko Arrajoki kertoo.

Lahden alueen erinomaisia alan toimin­ta­mah­dol­li­suuksia todistaa Fazerin tämän kevään positiivinen uutispommi: Fazer tuo kotimaisen ksylitolin valmis­tamisen takaisin Suomeen raken­tamalla Lahteen kauran kuoresta ksylitolia valmistavan tuotan­to­laitoksen, johon yritys investoi 40 miljoonaa euroa.

Hetkinen? Tuo ksylitolin valmis­tamisen takaisin Suomeen? Eikö ksylitoli ole nimenomaan suoma­laisesta koivusta valmistettu makeu­tusaine? Harhaluulo on yleinen ja liittyy läheisesti myös tämän kaurankuori-innovaation synty­tarinaan.

– Lähdin muutama vuosi sitten selvittelemään, voisiko Fazerin puruku­mi­pak­kauksiin painaa Hyvää Suomesta -merkin. Ajattelin itsekin, että ksylitoli on suomalaista. Mutta kotimaisten tuotteiden käyttämän ksylitolin raaka-aine tulee pääosin Keski-Euroopasta, ja ksylitolia tuodaan aina Kiinasta asti, kertoo tehdas­hankkeen johtaja Anna Nicol, joka työskenteli tuolloin Fazer Makeisten strate­gia­johtajana.

Fazer tuo kotimaisen ksylitolin valmis­tamisen takaisin Suomeen raken­tamalla Lahteen  tuotan­to­laitoksen, johon yritys investoi 40 miljoonaa euroa.

Toinen yleinen harhaluulo on se, että ksylitoli olisi nimenomaan koivusokeria. Kaukaa tuotava ksylitoli on pääsääntöisesti peräisin maissista tai pyökistä. Ksylitolia on jonkin verran myös hedelmissä ja kasviksissa.

Globaali ksyli­to­li­markkina kasvussa

Ksyli­to­li­tie­touttaan laajen­taessaan Anna Nicol sai selville, että myös kauran kuoresta voisi tehdä ksylitolia. Lamppu syttyi. Syntyisikö tästä kenties uusi modernin kierto­talouden innovaatio Lahteen, jossa Fazerin korkea­tasoinen tutkimus- ja tuote­ke­hi­ty­syksikkö etsii jatkuvasti uusia tapoja jatko­jalostaa tuotannosta syntyviä sivuai­ne­jakeita?

– Sain yrityksen johdolta täyden tuen lähteä selvittämään ksyli­to­li­tuotannon mahdol­li­suuksia. Pieni suomalainen startup-yritys lähti tekemään testejä ja isompi pilotointi tehtiin vuonna 2018, jolloin tehdas­suun­nitelma alkoi edetä vauhdilla. Nyt tontilla on rakennustyöt jo käynnissä, ja tehtaan on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä, Nicol kertoo tyytyväisenä.

Idean hienous on juuri siinä, että puhdas raaka-aine saadaan täysin omava­raisesti kauramyllyn sivuvirroista. Kyseessä onkin maailman ensimmäinen ksyli­to­litehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta.

Vähäkalorisuuden ja kariesriskiä pienentävän terveys­vai­kutuksen vuoksi ksylitoli kiinnostaa monia terveel­lisempiä vaihtoehtoja etsiviä kuluttajia maail­man­laa­juisesti. Siksi siinä on paljon poten­tiaalia tuote­ke­hi­tykseen. Elintar­vi­ke­teol­lisuuden lisäksi ksylitolia voidaan käyttää muun muassa kosmetiikka- ja lääketeol­li­suudessa. Lahtelainen ksylitoli tulee olemaan tärkeä raaka-aine Fazerin makeis­lii­ke­toi­minnalle.

Fazer rakentaa Lahteen maailman ensimmäisen ksyli­to­li­tehtaan, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta, kertoo tehdas­hankkeen johtaja Anna Nicol.

Kaikki kaurasta talteen ja hyödyksi

Rakenteilla olevan tuotan­to­laitoksen laatujärjestelmä tulee olemaan huippu­luokkaa täyttäen myös kosmetiikan ja lääketeol­lisuuden kriteerit, joten innovointi ei varmasti rajoitu vain ksylitoliin elintarvikekäytössä. Fazer tavoit­teleekin kierto­talouden tuomilla mahdol­li­suuksilla täysin uusia avauksia.

– Kosmetiikka ei itse asiassa ole meille uusi aluevaltaus laisinkaan. Useissa kosme­tiik­ka­tuotteissa hyödynnetään jo nykyisin meidän kauraöljyämme, jota olemme kehittäneet Lahden Myllyllä jo yli kuuden vuoden ajan, kertoo tuotan­to­johtaja Jarkko Arrajoki esitellen pullollista ”lahtelaista kultaa”.

Kauraöljy on niin ikään Fazerin omasta tuotannosta syntyvä monikäyttöinen raaka-aine. Se kiinnostaa luonnol­li­suutensa, puhtautensa ja koostu­muksensa vuoksi monia kosme­tiik­ka­val­mistajia. Fazer Aurora Kauraöljyssä on paljon e-vitamiinia ja hyviä rasva­happoja.

Fazerin kierto­ta­lous­in­no­vaa­tioissa jalos­tusarvo on täysin uudella tasolla. Kauraöljyn ja ksylitolin lisäksi Fazerin, TAMKin sekä LADECin ja Päijät-Hämeen Viljaklusterin hankkeessa kehitetään paperia, jossa hyödynnetään kierto­ta­loushengen mukaisesti muun muassa kauran kuorta.

Fazerin lisensoiman teknologian ansiosta kaurasta pystytään erottelemaan arvokkaat ja terveys­vai­kutteiset ainesosat. Ympäristöystävälliseen ja hellään hiili­diok­si­di­uuttoon perustuva erotte­lu­menetelmä takaa puhtaan, neutraalin ja ravin­teikkaan loppu­tuloksen.

– Luontaisen rasva­hap­po­koos­tu­muksensa ja antiok­si­danttien ansiosta kauraöljy kosteuttaa ja rauhoittaa ihoa sekä vahvistaa hiuksia. Fazer Aurora Kauraöljyä on helppo lisätä ihonpuh­dis­tus­tuot­teisiin, kosteus­voi­teisiin ja hiustuot­teisiin lisäämään suojaavaa kosteutta ja rauhoitusta iholle ja hiuksille, Arrajoki kuvailee tuotteen monikäyttöisyyttä.

Maailmalle korkean jalos­tusarvon tuotteilla

Arrajoki antaa Lahden alueelle bisnesympäristönä kokonai­sar­vosanan kiitettävä plus. Yritysystävällisessä kaupungissa on osaavaa ja sitou­tunutta työvoimaa, ja myös kaupungin johto on sitoutunut tukemaan yrityksiä. Esimerkiksi raken­nus­lu­paprosessi on edennyt asian­tun­tevasti ja päätöksenteko on ollut nopeaa.

– Vielä kun saisimme elintar­vikealan koulutuksen Lahteen, niin yhtälö olisi täydellinen. Pitkät perinteet viljan proses­soinnissa sekä jatkuvasti kehittyvä korkea­kou­lu­yhteistyö ovat suuria etuja. LADECin rooli erityisesti kontaktien luojana on kaikille alueen toimijoille äärimmäisen tärkeä, Jarkko Arrajoki toteaa.

Fazer toimii jo nykyisellään vahvasti kansainvälisillä markkinoilla, sillä vientiä on noin 40 maahaan. Sekä ksylitoli että Fazer Aurora Kauraöljy ovat tuotteina globaa­listikin huippu­kiin­nostavia ja kulut­ta­jat­rendien mukaisia.

Arrajoki antaa Lahden alueelle bisnesympäristönä kokonai­sar­vosanan kiitettävä plus. Yritysystävällisessä kaupungissa on osaavaa ja sitou­tunutta työvoimaa, ja myös kaupungin johto on sitoutunut tukemaan yrityksiä.

Myllyn sivuvirtojen hyödyntäminen ei sinällään ole uutta ajattelua, sillä niitä on jo pitkään hyödynnetty esimerkiksi rehuteol­lisuuden ja energia­tuotannon raaka-aineena. Ksyli­tolissa ja kauraöljyssä jalos­tusarvo on kuitenkin täysin uudella tasolla. Enää ei ole kyse siitä, että jätettä syntyisi mahdol­lisimman vähän. Nyt on kyse siitä, että sivuvirroista luodaan uutta tuottoisaa liike­toimintaa.

Kyse on kierto­ta­loudesta sanan varsi­naisessa merki­tyksessä.

Päijät-Hämeen viljao­saa­mis­keskittymä on ainut­laatuinen Suomessa 

Viljan viljelyn, jalostuksen ja kaupan piirissä työskentelee Päijät-Hämeessä runsaat kaksi tuhatta työntekijää, ja lisäksi välilliset alueta­lou­delliset vaikutukset palvelu- ja kulje­tus­aloille ovat merkittävät.

Päijät-Hämeen Viljaklus­terissa on edustettuna koko viljan­ja­lostuksen arvoketju viljelijöistä teolli­suuteen ja vähittäiskauppaan. Klusteri jakautuu kahteen haaraan – leipäketjuun sekä olut- ja juoma­ketjuun, joissa viljan jyvät jalostetaan teollisuuden, kaupan ja annis­ke­lu­toiminnan kautta kulut­tajalle tai jatko­ja­los­tukseen.

Kierto­talouden edistäminen ja yritysten toiminnassa syntyvien sivujakeiden hyötykäyttö on ollut viljaklus­te­riy­ritysten yksi keskeinen kehittämisalue. On teetetty tutkimuksia ja selvityksiä siitä, miten prosesseissa syntyviä sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää; kehitetty malli mäskin käsitte­lemisestä leipomokäyttöön sopivaksi esim. leivän leivonnassa, tutkittu hiili­diok­si­di­vir­taamien talteen­ot­to­mah­dol­li­suuksia sekä biosi­vujakeen hyödyntämisestä biopolt­toaineeksi. Lisäksi on selvitetty, miten tuotannossa syntyneitä sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää omien pakkaus­pussien ja -laatikoiden valmis­tuksessa.