Hartwall kokeilee, miten koivumahla taipuu juo­ma­teol­lisuuden tarpeisiin

Hartwallin tehtaalle toimi­tettiin keväällä 1500 litraa pastöroitua päijät­hä­mäläistä koivumahlaa, jota testataan nyt muun muassa oluen valmis­tuksessa. 

- Mahla on kausituote, jolla on paljon mahdol­li­suuksia. Olut ei välttämättä ole ainoa juoma, johon se meillä sopii, Hartwallin automaatio- ja energia­päällikkö Sami Pohjanen arvioi.

Mahla on perinteinen terveysjuoma, jota vanha kansa on perimätiedon mukaan käyttänyt mm. kevät­vä­symyksen hoitoon, kivennäis- ja hivenaineiden puutos­tiloihin, veren­sokerin ylläpitoon, suoliston aktivointiin, nivel­vaivoihin ja siite­pö­ly­al­lergiaan. Sitä on käytetty joko sellaisenaan tai juomien raaka-aineena. Kosme­tiikassa mahlaa käytetään nesteenä veden sijasta. 

Hartwallin panimo­mestari Bill Brink­mannille mahla on uusi ja kiinnostava raaka-aine. Hän luonnehtii sen koostumusta maito­maiseksi ja makua hieman kukkais­maiseksi. Koivulta tai saunavihdan lehdiltä mahla ei maistu Brinkmannin mukaan lainkaan. 

- Mahlan maku on hyvin hento ja aavistuksen makea. Ensimmäinen haasteemme on keksiä keino, jolla se saadaan esille myös loppu­tuotteessa. Kokei­lemalla selviää, toimiiko mahla oluessa vai ei. Panimon prosesseihin se sopii neste­mäisenä raaka-aineena joka tapauksessa hyvin, Brinkmann toteaa. 

Puusta tuotantoon

Hartwallilla kokeillaan jatkuvasti monenlaisia uusia raaka-aineita, joista tuotantoon päätyy vain murto-osa. Sami Pohjasen mukaan olutjuomiin on yhdistetty aiemmin mm. suklaata ja päijät­hä­mäläistä hunajaa. Hartwallin Hunajaolutta on tällä hetkellä myynnissä monissa elintar­vi­ke­kaupoissa.

- Mahlan kanssa olemme vasta tuote­ke­hi­tysprojektin alkumetreillä. Tässä kohtaa kaikki on mahdollista. Mahla-ajatusta pitää jalostaa laajemmaksi, mutta jo nyt tiedämme, että se on raaka-aineena toimiva, Pohjanen kertoo.

Hartwallin tuotan­toprosessin kannalta ongel­mallista on mahla­tuotannon kausi­luon­teisuus ja raaka-aineen käytön lyhyt aikaikkuna. Pastö­roimaton mahla säilyy vain muutamia päiviä ja pastö­roi­tunakin korkeintaan 3-4 viikkoa.

- Myös koko logistinen ketju pitää vielä suunnitella: kuinka mahla kerätään ja miten se varas­toidaan, konsent­roidaan ja toimitetaan tuotan­to­lai­tokseen eli meille tai vaikkapa leipomoon. Mahlaahan voitaisiin käyttää myös esimerkiksi leivässä, Pohjanen toteaa. 

- Puusta tuleva tuote käy suoraan tuotan­topro­sessiin, mutta jos mahla valutetaan koivusta esimerkiksi Vääksystä, se ei tule tehtaalle tunnissa eikä kahdessa. Mahlaa pitäisi jalostaa tuotannossa nopeasti jonkin­laiseksi valmiiksi alkutuotteeksi, jotta sen käyttöikä pitenisi. Kun nämä logistiset ja tuotan­nolliset ydinasiat saadaan ratkaistua, mahla palvelee monia muitakin elintar­vi­ke­teol­lisuuden sektoreita, Pohjanen sanoo.​​​​​​

Sami Pohjasen mukaan mahla on raaka-aineena toimiva, mutta sen ajatusta pitää jalostaa laajemmaksi

Lupaava ensivai­kutelma

Bill Brinkmann on jo päässyt maistamaan mahlaoluen ensimmäisen koe-erää. Hän sanoo, että ensi puraisun perusteella suutuntuma on lupaava.

- Oluen kypsy­misaika on tuotteesta riippuen 3–8 viikkoa. Mahlaolut on parhaillaan käynyt loppuun ja kypsyminen on juuri alkanut. Ensimaistelun perusteella maku on lupaava, mutta vielä on liian aikaista arvioida, miltä lopullinen tuote tulee maistumaan, Bill Brinkmann sanoo.

Jos pilotti etenee onnis­tuneesti, valmis mahlaolut nähdään Sami Pohjasen mukaan kauppojen hyllyillä mahdol­lisesti vuoden tai kahden kuluttua. 

- Tuotan­nolliset asiat ovat vasta ensi kevään asioita. Nyt teemme tuote­ke­hitystä kaikessa rauhassa ja mietimme logis­tiikkaa, joka hyödyttää meidän lisäksemme myös muita elintar­vi­ke­sektorin toimijoita. 

- Mahlaan kytkeytyy yksi kiinnos­tavista tuote­ke­hi­tys­hank­keistamme, mutta ei kannata murehtia, jos se ei mene maaliin asti. Jo nyt on nähty, että mahlalla on mahdol­li­suuksia. Jos sitä ei tulla hyödyntämää meidän juomissamme, niin toden­nä­köisesti jossain muualla, Pohjanen toteaa.

120 koivua

Lahden Seudun Kehitys LADECin hallinnoiman Mahlaa metsästä markkinoille-hankkeen lisäksi mahlan uusia käyttö­kohteita ideoidaan myös LAB ammat­ti­kor­keakoulun vetämässä Mahla - koivun eliksiiristä lisäarvoa maaseudulle -hankkeessa. Siinä keskitytään mm. luomaan Hämeen alueelle tuottaja-hyödyn­tä­jä­verkosto koivunmahlan ja pakurin ympärille.

Molempien hankkeiden tarkoi­tuksena on vahvistaa maakunnan maaseu­tu­kuntien yritysten elinvoi­maisuutta selvit­tämällä kausi­luontoisen tuotteen, mahlan, arvoketjua ja sen toimivuutta. 

Suomen Metsä­keskuksen selvityksen mukaan Päijät-Hämeessä on 750 hehtaaria mahlan teollisen mittakaavan tuotantoon soveltuvia koivikoita. Bill Brinkmannin mukaan Hartwallin mahla­tarpeen arviointi on vielä arvailujen varassa. Huhtikuussa kerättyyn 1500 mahla­litraan tarvittiin 120 koivua, joista saatiin 7-10 litraa mahlaa per päivä. 

- Vielä emme tiedetä, onko ensimmäisen kokeiluerän seossuhde oikea. Kun se on selvillä, tiedämme, paljonko mahlaa tulee saada, jotta tuotanto riittää koko maahan. Jos kaikille suoma­laisille halutaan tarjota teollisesti valmistettua mahlaolutta, koivuja tarvitaan mahlan valutukseen joka tapauksessa paljon, Brinkmann naurahtaa. 
 

Lisätietoja:

Elina Lehmusto, Senior Commu­nications Specialist
+358 40 5696 043
elina.lehmusto@hartwall.fi

Jukka Selin, Liiken­toi­min­ta­ke­hittäjä
+358 40 521 6071
jukka.selin@ladec.fi