Lahdessa kehitetään lietteestä ekologista met­sä­lan­noitetta

Taustalla ei ole kasvikunnan salaliitto ihmiskuntaa kohtaan, vaan asialle on järkiselitys.

– Äänivalleissa käytetään usein yhdys­kun­ta­lie­te­pohjaista kompostia kasvua­lustana, joka on erittäin ravin­ne­pitoista. Rikka­ruohoja siis ruokitaan varsin hyvällä lannoitteella. Siksi tutkimme nyt yhdys­kuntaperäisen lietteen hyötykäyttöä uusin silmin, kertoo Aalto-yliopiston puunja­los­tus­tekniikan professori Olli Dahl.

Yhdys­kuntaperäisellä lietteellä tarkoitetaan jäteveden­puh­distamon käsittelemää kunnallista jätevettä. Esimerkiksi Lahti Aquan ja Päijät-Hämeen Jätehuollon omistamalta biokaasu- ja kompos­toin­tilaitos LABIOlta tuleva liete on jo nyt täysin kelvollista vaikkapa pelloille. Runsaan fosfori- ja typpi­pi­toisuuden ansiosta liete on täydellistä lannoitteeksi. Lietteen käytön haasteena ovat kuitenkin tähän asti olleet siihen jäävät lääkeaineet ja mikromuovit. Olli Dahlin johdolla luodaan nyt menetelmää, jolla nämä haitta-aineet saataisiin pois lannoitteesta.

Työryhmä uskoo, että lietettä ja puutuhkaa yhdistämällä saadaan kehitettyä aiempaa ympäristöystävällisempi ja täysin paikal­lisesti tuotettu metsälannoite. Alueellinen kierto­talouden esimerkki ottaa huomioon useat sivuai­nevirrat uusiutuvan metsän parhaaksi.

Hiilijalanjälki keino­lan­noitteita pienemmäksi

Haitta-aineiden määrät ovat nykyiselläänkin lietteessä niin mikros­kooppisen pieniä, ettei niistä ole käytännössä mitään haittaa.

– Asenteisiin, mielikuviin ja säädöksiin on kuitenkin vaikea vaikuttaa, joten olemme lähteneet miettimään yhdys­kun­ta­lietteelle yleisesti hyväksytympää kierto­talouden innovaatiota. Haluamme luoda positiivisen kierteen myös asenne­tasolle, Dahl kertoo.

Idea orgaa­nisesta metsälannoitteesta on siis syntynyt professori Olli Dahlin tutki­musryhmässä. Tarkoi­tuksena on kehittää monelta kantilta kestävän kehityksen mukainen paikallinen lannoi­te­valmiste, jolla jäteveden­puh­dis­tuksessa talteen saadut ravinteet palautetaan takaisin metsiin metsänkasvua ja hiilen sidontaa parantamaan. Uuden tuotteen hiilijalanjälki olisi huomat­tavasti pienempi kuin vastaavan keino­lan­noitteen, joten kierto­ta­lous­in­no­vaatiossa olisi monta uutta etua.

Uudenlaisen lannoi­te­tuotannon aloit­taminen Lahdessa tuo uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia alueella myös esimerkiksi rakeis­tajille, kulje­tusyrittäjille ja tietysti lannoi­te­tehtaille.

Myös metsän hiilinielu saadaan tehok­kaammaksi. Tämä tarkoittaa, että metsään sitoutuu enemmän hiili­dioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. Hiili­dioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä nostaa maapallon lämpötilaa, joten siksi tämä kierto­ta­lous­in­novaatio on myös tärkeä työkalu ilmas­to­talkoissa.

Paljon uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia

LADEC kartoittaa hankkeessa uuden kierrätyslan­noitteen arvoketjuun kuuluvia yrityksiä ja aktivoi alueen yrityksiä mukaan.
– Käymme läpi koko arvoketjun lannoitteen levittäjästä ja metsäomistajasta lannoitteen valmistajaan sekä orgaaniseen metsälannoit­teeseen sopivien sivuvirtojen tuottajiin, joita voivat olla esimerkiksi lämpövoimalat, kertoo liike­toi­min­takehittäjä Johanna Kilpi-Koski LADECista.

Lannoit­teeseen sopivaa teollisuuden sivuvirtaa on muun muassa tuhka, jota myös Lahti Energia tuottaa polttaessaan metsähaketta ekolo­gisessa energian­tuo­tan­nossaan. Ajatus siitä, että tuhka palaisi lannoittamaan metsiä, joista yritys saa materiaalia tuotantoonsa, on kierto­taloutta parhaim­millaan.

Käymme läpi koko arvoketjun lannoitteen levittäjästä ja metsäomistajasta lannoitteen valmistajaan sekä orgaaniseen metsälannoit­teeseen sopivien sivuvirtojen tuottajiin, joita voivat olla esimerkiksi lämpövoimalat, kertoo liike­toi­min­takehittäjä Johanna Kilpi-Koski LADECista. Kuvassa oikealla LADECin liike­toi­min­takehittäjä Jukka Selin.

Uudenlaisen lannoi­te­tuotannon aloit­taminen Lahdessa tuo uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia alueella myös esimerkiksi rakeis­tajille, kulje­tusyrittäjille ja tietysti lannoi­te­tehtaille.

– Haku on päällä myös metsäpalve­lu­yritysten suuntaan. Lannoitteen levityksestä voi vastata metsäomistaja itse, mutta näemme tässä uutta liike­toi­min­ta­po­ten­tiaalia myös tarkoi­tuk­sen­mukaisen levitystavan kehittävälle yritykselle, jolle metsäomistaja voisi ulkoistaa koko homman, toteaa LADECin liike­toi­min­takehittäjä Jukka Selin.

Rekkalastit täyteen molempiin suuntiin

Selin palkattiin kolme vuotta sitten LADECiin nimenomaan etsimään eri toimialojen sivuvirtoja, joita voidaan hyödyntää tuotteiksi ja sen myötä talou­del­lisesti kannat­tavaksi liike­toi­minnaksi. Tavoitteena on, ettei tulevai­suudessa syntyisi jätevirtoja lainkaan, vaan kaikki prosesseissa syntyvät jakeet hyödynnetään ja tuotteistetaan tai käytetään uudelleen. Selin näkee Lahden talousalueen riittävän suurena eri sivuvirtojen keräämisessä ja hyödyntämisessä. Myös kaupungin sijainti liikenteen solmu­kohdassa on kierto­taloutta ajatellen suuri etu.

– Logistiset ratkaisut pitäisi aina ottaa huomioon kokonaisuutta suunni­teltaessa. Nykyisellään nelostiellä ajaa paljon rekkoja lasti tyhjänä. Meidän ajatuksemme on, että puupohjaista lastia tuova rekka veisi jatkossa Lahdesta lannoitetta paluu­kyydissä, Selin kertoo.

Aalto-yliopisto vastaa lannoitteen valmis­tuksesta kehitys­vaiheessa. Jotta lannoi­te­tuotteiden valmis­taminen paikal­lisista massa­virroista on mahdollista, on selvitettävä tarkoin missä suhteessa eri raaka-aineita tarvitaan. Labora­to­rio­kokeista saatavien tulosten perusteella lannoitteen valmistusta voidaan testata tehdas­mit­ta­kaavassa ja loppu­tuotetta Luonnon­va­ra­keskuksen metsäkenttäkokeissa.

Kun kaikki saadaan toimimaan suunni­telmien mukaan, on luotu uutta luonnollista kiertokulkua, jonka eri vaiheista on syntynyt kannattavaa liike­toimintaa. Kun metsästä otetaan, on reilua viedä sinne vastineeksi jotakin takaisin.