Ilmasta viinaa – Aircohol minimoi juo­ma­teol­lisuuden hii­li­ja­lanjälkeä

Lahdessa pelastetaan maailmaa pullo kerrallaan – toimi­tus­johtaja Simo Hämäläisen mukaan vähemmän tylsällä tavalla kuin yleensä.  

- Ilmastoteot tarkoittavat usein luopumista jostain: lentämisestä, lomista, lihasta. Yleensä ilmastoystävälliset tuotteet ovat myös kalliimpia. Me voimme tehdä juomia, jotka maistuvat yhtä hyvälle kuin perinteisin menetelmin tehdyt, ja voimme tehdä sen samalla hinnalla sekä paljon pienemmällä hiilijalanjäljellä.

Aircoholin teknologian lopputuote on alkoholi. Sitä valmistetaan juoma­teol­lisuuden omasta hiili­diok­sidista, joka otetaan talteen käymisprosessin yhteydessä. Teknologia on esimerkki suljetusta kierrosta, jossa raaka-aineita ei hukata vaan ne kierrätetään tuotannossa tarkkaan. 

- Kun talteen otettu hiili­dioksidi syötetään prosessiimme, siitä saadaan kahdessa päivässä biomassaa, eli sato, mikä luonnossa yleensä ottaa vuoden. Biomassasta valmistetaan uutta juomaa, jonka prosessissa syntyy hiili­dioksidia, joka taas hyödynnetään. Luuppi on valmis, ongelma kääntyy mahdol­li­suudeksi. ​​

Alkoho­li­juo­ma­teollisuus on iso päästöjen lähde. Pahimpien arvioiden mukaan se on enemmän kuin lento­liikenne, kun lasketaan koko tuotan­toketju – logistiikka, pakkaaminen ja raaka-aineet tuottava maatalous. Näitä päästöjä Aircohol painaa alas.  

Hyötyä tulee myös toista kautta. 

- Kun juomiin ei tarvita pelloilta raaka-aineita, se vapauttaa tilaa ruuan tuotannolle. Myöskään lannoitteita ei silloin tarvita, joten niitä ei päädy vesistöihin.

Desilitran koe-erästä kohti isoa mittakaavaa 

Hämäläinen aloitti juoma­teol­li­suudessa vuosi­tuhannen alussa pesemällä oluthanoja. Hän kerrytti alan kokemusta, työskenteli Hartwallin markki­noinnissa, kävi trainee-ohjelman, piipahti ulkomaan­ko­men­nuksilla skotlan­ti­laisilla ja hollan­ti­laisilla panimoilla sekä teki mutkan peliyhtiö Roviolla. 

- En tajunnut kemiasta mitään, mutta osaan kertoa hyviä tarinoita ja pyörittää startupia. Nyttemmin puhun jo keskin­kertaista mikro­biologiaa. 

Hämäläinen halusi ryhtyä ratkomaan juoma-alan ongelmaa vihreän siirtymän asian­tuntija Matti Rautkiven kanssa. 

“Saimme aikaiseksi varmaankin maailman kalleimman viinanäytteen, desin hinta oli noin 70 000 euroa.”  
- Simo Hämäläinen, Aircohol

- Halusimme tehdä jotain merki­tyk­sellistä. Matti tunsi hiili­dioksidin, minä juomat, joten päätimme että nyt tehdään ilmasta viinaa, Hämäläinen hymyilee. 

Mukaan tarvittiin biologian ja kemian osaajia etsimään tekniset ratkaisut, ja yhteistyötä tehtiin myös VTT:n ja Helsingin yliopiston kanssa. Vuonna 2021 otettiin iso askel. 

- Saimme aikaiseksi varmaankin maailman kalleimman viinanäytteen, desin hinta oli noin 70 000 euroa. 

Prosessit ovat kehittyneet ja toiminta Lahden Lahden Launeella käynnistyi 2023. Muutaman sadan neliön labora­to­rio­tiloissa porisee kolme miehen korkuista letkujen, mitta­laitteiden ja näyttöjen kuorruttamaa bioreaktoria.  

Aircohol työllistää yhdeksän ihmistä, joista osa on lahtelaisia. Labora­torioon laitteineen on investoitu yli puoli miljoonaa euroa.  Aircohol käy keskusteluja myös lahte­laisten oppilaitosten kanssa mahdol­lisesta yhteistyöstä.   

Aircoholin toimi­tus­johtaja Simo Hämäläinen lähti ratkomaan juoma-alan päästöongelmia vihreän siirtymän asian­tuntijan Matti Rautkiven sekä muiden biologian ja kemian asintun­tijoiden kanssa. Vuodesta 2023 Aircoholin laboratorio on toiminut Lahdessa.

Teknologia teollisessa mitta­kaavassa käynnistyy syksyllä alkoholiyhtiö Brukettin panimo-tislaamolla Fiskarissa, mutta tähtäin on jo pidemmällä. 

- Meillä on ollut puhetta maailman johtavien tuottajien kanssa piloteista, joissa testaamme resep­tiikkaa ja miten tekno­logiamme saadaan toimimaan prosessissa. Kehitys isoon teolliseen mitta­kaavaan vie vuosia, mutta hommaa skaalataan askel kerrallaan, Hämäläinen sanoo. 

Lahden valtteina sijainti ja hyvät yritys­palvelut  

Airco­holilla on konttori myös Helsingissä, mutta pääasiassa henkilöstö työskentelee Lahdessa. Hämäläinen kehuu Lahden sijaintia: kaupunkiin on helppo tulla eri suunnista, ja se helpottaa myös rekry­tointia. 

Sijoit­tumista Lahteen on tukenut vahvasti myös Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. 

- Olemme saaneet sieltä valtavasti tukea siitä asti, kun päätimme sijoittua tänne. Saimme hyviä kontakteja toimi­tilojen löytymisen suhteen ja paikka järjestyi nopeasti, Hämäläinen kertoo. 

- Ladec on antanut apua myös rekry­toinnissa sekä auttanut some-näkyvyydessä ja verkos­toi­tu­misessa. Olemme päässeet tapaamaan kaupun­gin­johtajaa ja puhumaan vastuul­li­suudesta isoissa tilai­suuksissa. Ladecin palvelut ovat ihan omalla levelillään.

Airco­holilla on vielä pitkä matka voitolliseen liike­toi­mintaan. Startup-ihmisenä Hämäläinen kuitenkin innostuu vauhdista ja innovoinnista. 

- Tämä on inspiroivaa työtä, jossa saa olla tekemisissä huippu­tyyppien kanssa. Tietysti tarvitaan vahvaa uskoa, epävarmuuden sietoa sekä kykyä katsoa kauas – sekä rahoituksen riittämisen suhteen lähelle. 

Airco­holilla on hyvä tarina, jolle on helppo povata jatkoa hiili­neut­raaliutta tavoit­te­levassa maailmassa.  

- Pystymme tekemään pienemmällä hiilijalanjäljellä tuotetta, johon ei tarvita raaka-aineita pellolta. Se on nautin­nollinen tapa tehdä ympäristötekoja ilman kompro­misseja.
 

“Ladec on antanut apua myös rekry­toinnissa sekä auttanut some-näkyvyydessä ja verkos­toi­tu­misessa. Olemme päässeet tapaamaan kaupun­gin­johtajaa ja puhumaan vastuul­li­suudesta isoissa tilai­suuksissa. Ladecin palvelut ovat ihan omalla levelillään.” 
- Simo Hämäläinen, Aircohol

“Aircohol on ollut erittäin toivottu sijoittuja, otamme yritys­ver­kostoomme mielellämme mukaan näin innova­tiivisen kasvu­yrityksen”, sanoo Lahden Seudun Kehitys LADECin asiakkuuspäällikkö Marian Vainiomäki, joka on ollut tukemassa Aircoholin matkaa. 

Ladec on auttanut yrityksen kasvua monin tavoin, järjestämällä muun muassa kansainvälisty­mismatkaa ja luomalla yhteyksiä esimerkiksi LUT-yliopiston ja LAB-ammat­ti­kor­keakoulun suuntaan.  

“Aircoholin matka on ollut vauhdikasta ja innostavaa seurattavaa. On ilahduttavaa, että yritys on palkannut Lahteen monikan­sallisia osaajia, joista osa on muuttanutkin tänne”, Vainiomäki sanoo. 

“Lahdessa ei tarvitse yrittää yksin, me olemme aina tukena ja mukana.” 

Katso Simo Hämäläisen haastattelu videolta!