Kestävän kehityksen raportointi kuntoon - LUT-yliopisto vauh­dit­tamassa mit­ta­rointia

- Kokemuksesta voimme sanoa, että yhteis­kun­ta­vastuun rapor­tointia ei kannata liikaa pelätä. Liikkeelle voi lähteä varsin matalalla kynnyksellä, eikä ensimmäisen tuotoksen tarvitse olla täydellinen. Rapor­toinnin lainsää­dän­nöllisiin vaati­muksiin kannattaa kuitenkin perehtyä. Raportin tekeminen vaatii yritykseltä henki­lö­re­sur­sointia tai ulkopuolisen konsultin apua, Viking Maltin innovaa­tio­toi­minnasta ja laadusta vastaava Vice President Annika Wilhelmson sanoo.

Viking Maltilla yhteis­kun­ta­vas­tuu­raportin tekemiseen ryhdyttiin ensimmäistä kertaa vuonna 2019.
- EU-lainsäädäntö velvoittaa isoja yrityksiä laatimaan vastuul­li­suus­raportin. Tartuimme toimeen, kun Ruotsin yksikössämme tulkittiin, että myös meidän tulee tehdä sellainen. Olimme toki aiemminkin rapor­toineet yksit­täisten toimin­tojemme vastuul­li­suudesta erilaisten vastuul­li­suus­por­taalien kautta, ja varsinaista vastuul­li­suus­ra­porttia teemme nyt neljättä vuotta Wilhelmson kertoo. 

Kokemuksesta voimme sanoa, että yhteis­kun­ta­vastuun rapor­tointia ei kannata liikaa pelätä.Vice President Annika Wilhelmson, Viking Malt

Viking Maltin hallituksen puheen­johtaja Pär-Gustaf Relander kertoo, että vastuul­li­suus­ra­portista on muodostunut Viking Maltille uudenlainen johtamisen työkalu. Sitä ei todellakaan koota vain lainsää­dän­tö­vel­voitteen takia, vaan vastuullisuus on yritykselle kiinteä osa liike­toimintaa ja sitä voi hyödyntää myös toiminnan kehit­tä­misessä ja muutos­joh­tamisen tukena. 

Hyvästä parhaaksi

Annika Wilhelmsonin mukaan lainsäädännön lisäksi kimmoke raportin tekemiselle tuli myös asiakkailta, jotka tarvitsivat vastuul­li­suus­ra­portissa olevia tietoja omien tuotteidensa hiili­ja­lanjäljen laskemiseen.
- Olimme toki tehneet ennenkin asioita hyvin ja keränneet raportissa kysyttyjä tietoja, mutta emme itseämme, vaan lähinnä viran­omaisia ja asiakkaita varten. Kun yhteis­kun­ta­vas­tuu­raportin tekeminen tuli ajankoh­taiseksi, ajattelimme, että kun sen kerran teemme, niin tehdään se niin hyvin kuin mahdollista.

Ja hyvä raportista tulikin. Kehitys oli niin nopeaa, että kestävän kehityksen luokituksia antava EcoVadis arvioi Viking Maltin vastuul­li­suustyön pk-yritysten vuoden 2019 parhaaksi ja palkitsi sen kultaisella mitalilla. Vuonna 2021 saavu­tettiin platinataso, joka on Eco Vadisksen tasoista ja jolle vain pieni  prosentti yrityksistä yltää.
 
Yrityksen päivit­täisessä toiminnassa vastuullisuus näkyy Annika Wilhelmsonin mukaan mm. maltaiden valmis­tuksessa, jossa pyritään minimoimaan raaka-aineen hävikkiä sekä kierrättämään tuotannon sivujakeet lähes satapro­sent­tisesti.
- Yhteis­kun­ta­vas­tuuseen kuuluu kolme osaa: Ympäristö, sosiaalinen vastuu ja talou­dellinen vastuu. Yrityksenä olemme osa yhteiskuntaa ja tuomme siihen paljon hyvää. Yhteis­kun­tavastuu ohjaa meitä ympäristöä kunnioittavaan yritys­kulttuurin ja arvopohjan raken­ta­misessa. Arvot puolestaan tukevat päivittäistä toimintaa ja päätök­sen­tekoamme.

Sosiaaliseen vastuuseen liittyen Viking Maltilla otti käyttöön anonyymin Whist­leblowing-kanavan jo ennen kuin se lainsäädännön myötä tuli pakol­liseksi. Sen kautta työntekijät voivat viestiä ulkopuo­liselle toimijalle asioista, joita eivät uskalla tai halua sanoa omalla nimellään tai kasvotusten vaikkapa esimie­helleen.
- Anonyymi kanava on johdon tapa varmistaa, ettei asioita jää pimentoon vain sen takia, että niitä ei syystä tai toisesta haluta sanoa ääneen, Wilhelmson selventää.

Kestävässä kehityksessä koko arvoketju mukana

Yhteis­kun­ta­vas­tuu­raportti tiivistänyt Viking Maltin ja sen asiakkaiden välistä yhteistyötä ja tuonut vuoro­puheluun uuden aiheen.
- Enää emme puhu asiakkaiden kanssa vain kaupal­lisista asioista, vaan myös tästä. Aihe kiinnostaa, sillä yleensä kun asiat tekee hyvin ympäristön ja yhteiskunnan kannalta, myös liike­toi­minnalla menee hyvin, Annika Wilhemson sanoo.

- Kun esimerkiksi parannamme hiili­ja­lan­jälkeämme, pienentää se myös asiak­kaidemme loppu­tuotteiden hiili­ja­lanjälkeä. Arvoketjuumme kuuluvat myös raaka-aineen toimittajat eli viljelijät. Olemme myös tukeneet Baltic Sea Action Groupin ja Reaktorin lanseeraamaa maail­man­laa­juisesti uniikkia verkko­kou­lutusta, jossa käsitellään tapoja, joilla hiili­ja­lanjälkeä voi pienentää maanvil­jelyssä, hän jatkaa.

Yliopis­to­yh­teistyöllä vauhtia kestävän kehityksen rapor­tointiin

Kolmi­sen­kymmentä LUT-yliopiston kierto­talouden ja Helsingin yliopiston ympäris­tö­ekologian opiskelijaa perehtyi Kestävän kehityksen mittarointi pk-yrityksissä - hankkeessa viiden hyvin erilaisen yrityksen vastuul­li­suustyöhön ja rapor­tointiin. Mukana olivat Halton, Lunawood, Potius, kierrä­ty­so­pe­raattori Risain ja Selka. 
-    Opiske­lijoiden tavoitteena oli tunnistaa yritysten toiminnasta erilaisia kestävän kehityksen näkökulmia. He miettivät myös, miten erilaisia vastuul­li­suuteen liittyviä asioita voi mittaroida ja kuinka niistä tulisi viestiä, apulaispro­fessori Ville Uusitalo kertoo.

Selka Oy:n toimi­tus­johtaja Juha Nevalainen kehuu opiske­lijoiden ennak­ko­luu­lotonta ja uteliasta asennetta ja kiittelee myös mahdol­lisuutta oppia mento­riy­ritysten toimin­tavoista. 
-  Tavoitteemme oli hankkeen avulla selvittää, mistä betonie­lementin hiili­ja­lanjälki muodostuu, Potius Oy:n toimi­tus­johtaja Sampo Katainen kertoo ja toteaa, että projekti oli heille vaivaton ja poiki yritykselle konkreettisen loppu­tuloksen. 

Lunawoodin vastuul­li­suus­päällikkö Johanna Kilpi-Kosken mukaan työ sai heillä hyvää palautetta laajasta katsan­to­kan­nastaan. 
- Yksi opiske­li­jaryhmä katsoi vastuul­li­suus­ra­porttia suhteessa YK:n kestävän kehityksen tavoit­teisiin, toinen suhteessa kilpai­lijoihin ja kolmas markki­noinnin näkökulmasta, Kilpi-Koski kertoo. 
-   Mento­riy­ritysten viesti oli, että suuret kokonaisuudet muodostuvat pienistä asioista. Se viesti on hyvä pitää mielessä nyt, kun ryhdymme jatko­toi­men­pi­teisiin. Koko kakkua ei tarvitse haukata kerralla, Kilpi-Koski päättää.

Yrityksillä on mahdollisuus saada opiske­lijoita mukaan kehittämään yrityksen kestävän kehityksen toimen­piteitä myös hankkeen päätyttyä.

Kysy lisää: essi.artima.sulkinoja@ladec.fi.