Lahden seudun vesistöissä bisnespotentiaalia
Vedestä liiketoimintaa tekevälle yritykselle alue on globaalistikin tarkasteltuna ainutlaatuinen ykköspaikka.
Lahden seudulla saadaan nauttia vedestä poikkeuksellisen monin tavoin. Salpausselän ansiosta asukkaat juovat päivittäin maailman parasta vesijohtovettä. Virkistyskäytössä Päijänteeseen yhdistyvä Vesijärvi on monipuolinen vesiharrastajan paratiisi. Lahden seudulle on keskittynyt vuosien varrella myös paljon elintarvike- ja juomateollisuutta, jolle puhdas vesi on ratkaisevan tärkeä. Muun muassa Hartwall on keskittänyt tuotantonsa Lahteen ja investoinut voimakkaasti alueelle.
Vesijärven kunnostus on kansainvälinen menestystarina, joka on tuonut mukanaan paljon hyvää. Arvokkaita pohjavesialueita ja Vesijärveä on sekä suojeltu että tutkittu jo vuosia myös yrityselämän hyödyksi. Kun saadaan, niin myös annetaan, ajattelee onneksi moni toimija Vesijärven vaikutuspiirissä. Vesijärvisäätiön kautta paikalliset yritykset osallistuvat Vesijärven suojeluun.
– Lahden kaupungin jo 1960-luvun lopulla aloittama vesiensuojelutyö sekä Helsingin yliopiston Lahdessa tekemä pitkäjänteinen tutkimustyö ovat luoneet vahvaa pohjaa Vesijärvisäätiön nykyiselle toiminnalle. Vesien hoito Lahden seudulla on esimerkki harvinaisesta toimintamallista, joka yhdistää alueen aktiiviset asukkaat, yritykset, kunnat ja viranomaiset sekä tutkimuslaitokset toisiinsa, kertoo Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.
Kaupunki, jota ympäristö aidosti kiinnostaa
1970-80-luvulla Vesijärvi oli Suomen suurista järvistä yksi huonokuntoisimmista. Järvessä velloi paksuja levälauttoja. Kaloja kuoli eikä uiminen tullut mieleenkään. Kaupungin Vesijärveen kohdistama jätevesikuormitus saatiin loppumaan vuonna 1976, ja teollisuuden jätevedet vuoteen 1979 mennessä.
Nykyisin Vesijärven tila on edelleen herkkä, mutta kunto hyvä, kiitos vuonna 1987 alkaneen Vesijärvi-projektin, jonka myötä aktiivinen tutkimustoiminta asettui pysyvästi Lahteen. Maailmallakin arvostettu lahtelainen ympäristötieteen professori Heikki Setälä tutkimusryhmineen on ollut tuttu näky Vesijärvi-miljöössä. Myös Lahteen laajentunut Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT tuo seudulle omaa vesitutkimusosaamistaan.
Lahden kaupunki ja myös Vesijärven kaksi muuta kuntaa, Hollola ja Asikkala ovat panostaneet Vesijärven kunnostukseen esimerkillisesti. Tuskin mikään muu kaupunki on tehnyt viime vuosikymmeninä yhtä paljon ja yhtä monipuolisia toimenpiteitä vesienhoidon eteen kuin Lahti. Veden laatua valvoo tarkoin myös kaupungin vesiyhtiö Lahti Aqua, joka ottaa säännöllisesti näytteitä pinta- ja pohjavedestä, vedenottamoilta, vesijohtoverkostosta ja kiinteistöjen hanoista. Vesijärvi on kaikille tärkeä, Heikki Mäkinen toteaa.
Tuskin mikään muu kaupunki on tehnyt viime vuosikymmeninä yhtä paljon ja yhtä monipuolisia toimenpiteitä vesienhoidon eteen kuin Lahti.
Helsingin yliopisto tarjoaa edelleen Lahdessa korkeatasoista kaupunkiympäristöjen tutkimusta ja opetusta. Tutkimustietoa, joka on kaikille avointa, löytyy Lahden seudulta valtavia määriä, ja Mäkinen toivoisi, että se päätyisi nykyistä huomattavasti paremmin hyötykäyttöön.
Uusille yrityksille referenssejä tarjolla
Sekä puhtaan veden että jäteveden käsittelyn ympärille on syntynyt vuosien aikana runsaasti uutta yrittäjyyttä, mutta kehittyville uusille alueille haetaan edelleen aktiivisesti myös uusia yrityksiä. Innovatiiviset yritykset voisivat tuoda alueella esille omaa osaamistaan ja saada näin Lahden seudun tarjoamista eduista arvokkaan referenssin.
Start-up-yrityksille menestyksen mallia näyttää muun muassa pitkään alueella toiminut nastolalainen Uponor. Yhdyskuntatekniikka on tällä hetkellä yrityksen vahvasti kasvava liiketoiminta-alue.
Lahden Ranta-Kartanon uudisalue valittiin avainhankkeeksi hallituksen kansallisessa hulevesien hallintaohjelmassa. Uponor pilotoi Ranta-Kartanossa edistyksellistä hulevesiratkaisuaan, joka on nyt valmis myytäväksi maailmalle. Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka virtaa pois maan pinnalta, rakennusten katoilta ja muilta ”kovilta” pinnoilta.
– Ilmaston lämpeneminen tuo kaupunkialueille uusia haasteita, kun viemäriverkostot eivät vedä toivotulla tavalla rankkasateiden lisääntyessä. Lahdessa on yli 40 sadevesiviemäriä, jotka johtavat suoraan Vesijärven Enonselälle, joten vaihtoehtoisia ratkaisuja on ollut hyvä kehittää juuri tällä alueella, kertoo tuotehallintapäällikkö Jaana Suur-Askola Uponorilta.
Hybridiratkaisu hulevesien käsittelyyn
Lahden alueella veden terveen kiertokulun kannalta on oleellista, etteivät hulevedet pääse virtaamaan suoraan vesistöihin. Siksi ne halutaan käsitellä jo syntypaikallaan.
– Esimerkiksi Lahden ydinkeskustasta peräti 90 prosenttia on pinnoitettua pinta-alaa, jota vesi ei läpäise. Vapaasti hengittävä, veden läpäisevä maa pystyy suodattamaan hulevedet puhtaiksi, joten viheralueilla on kaupungeissa esteettisen arvon lisäksi myös muita tärkeitä tehtäviä, kertoo kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä Helsingin Yliopistosta.
Ranta-Kartanon pilottimallia on kutsuttu hybridiratkaisuksi, jossa Setälän mainitsemat viheralueet sekä viherkatot yhdistyvät Uponorin suunnittelemiin ja valmistamiin laatikkomaisiin hulevesisuodattimiin. Valumavedet puhdistetaan ravinteista ja raskasmetalleista ennen kuin ne lasketaan Vesijärveen.
Ranta-Kartanon alueelle on asennettu kolme laatikkomaista suodatinta, jotka hidastavat veden kulkua järveen samalla, kun ne viivyttävät lietettä ja keräävät hiekkaa, öljyä, raskasmetalleja ja haitallisia maatalousravinteita. Suodattimia voidaan asentaa esimerkiksi pysäköintialueiden, katujen, teiden ja kevyen liikenteen väylien läheisyyteen sekä kattojen valumavesien käsittelyyn. Suuremman mittakaavan esimerkkinä voidaan pitää keskusta-alueen hulevesien johtamista maanalaista tunnelia pitkin parin kilometrin päähän Hennalaan, jonne on rakennettu mittava, moniosainen kosteikkoalue hulevesien viivyttämiseksi ja puhdistamiseksi.
Bisnespotentiaalia pohjavesissä ja vesien pohjassa
Fosforilla on huono maine järvien rehevöittäjänä ja juuri fosfori pyritään puhdistamaan hulevesistä ennen vesistöihin laskemista. Fosfori on kuitenkin myös merkittävä ravinne, jota kasvit tarvitsevat kasvaakseen. Vesijärvisäätiön Heikki Mäkinen kertoo mielenkiintoisen faktan: fosforin hyödyntämisestä joku innovatiivinen start-up voisi tehdä liiketoimintaa itselleen.
– Kaivosteollisuudesta saatavana raaka-aineena fosfori loppuu joidenkin visioiden mukaan maailmasta jo ennen öljyä. Järvien pohjassa makaa kuitenkin tälläkin hetkellä valtavat ravinnevarastot, mutta vielä ei ole keksitty tapaa, jolla ne saataisiin taloudellisesti hyötykäyttöön. Ratkaisun keksijälle olisi luvassa globaalit markkinat, Mäkinen toteaa.
Uponorin Jaana Suur-Askola taas uskoo digitalisaatiosta löytyvän uusia merkittäviä sovellusalueita erityisesti vedenlaadun tarkkailussa ja mittaamisessa. Vahvempi verkostoituminen alalla olisi kaikkien mielestä yhteinen hyvä.
Maailman paras ja puhdas pohjavesi on arvokas päijäthämäläinen erikoisuus. Lahden alueen juomateollisuuden isompien tekijöiden, Hartwallin ja Teerenpelin lisäksi monet pienemmät toimija, kuten Kanavan Panimo Vääksyssä, hyödyntävät omassa tuotannossaan pohjavettä.
Lahti Aqua huolehtii vesihuoltopalveluista 145 000 toiminta-alueen ihmiselle ja yritykselle Lahdessa ja Hollolassa. Lahden Hennalaan on rakenteilla pohjaveden pullottamo, jossa on mukana kansainvälisiä sijoittajia ja suunta vahvasti veden viennissä ulkomaille. Lahden seutu kiinnostaa siis liiketoiminta-alueena myös alan globaaleja tekijöitä. Elintarvikeala, esimerkiksi leipomoteollisuuden toimijat Fazer ja Sinuhen leipomo, hyödyntää toki alueen pohjavettä laajemminkin.
Asikkalassa alueen pohjavettä tunnetuksi tekee Polar Spring ja Heinolassa Vellamo-vesi, joka tähtää suomalaisella huippumuotoilulla erityisesti deluxe-vesien segmenttiin Pohjois-Amerikan markkinoilla. Vellamo-veden pullo sai kesällä 2019 maailmalla arvostetun Red Dot -muotoilupalkinnon lähes 9000 kilpailuun osallistuneen työn joukosta.
Vedestä Lahden seudun osaamisbrändi
Professori Heikki Setälän mukaan me suomalaiset emme ole osanneet ottaa tuhansista järvistämme vielä kaikkea irti. Meille on aina ollut itsestään selvää, että puhdasta vettä riittää eikä sisäsyntyistä tarvetta kehitystyölle ole siksi ollut.
– Maailmalla Tanska ja Hollanti ovat luoneet itselleen alan osaamisbrändiä. Niukkuus on tuonut hyödykkeelle hinnan. Lahden seudulla voitaisiin nyt näyttää, että myös runsaudesta voi ammentaa uutta.
Kansallisella tasolla Lahden seudulla tehty työ on jo noteerattu positiivisesti. Hallitus on ollut tyytyväinen jutun alussa esitellyn Ranta-Kartano-hankkeen etenemiseen. Monet yritykset ja myös muut kaupungit voivat hyötyä kaupunkisuunnittelun ja vesiensuojelun yhdistävästä pioneerityöstä, sillä Lahti julkaisee avainhankkeesta avoimia raportteja.
– Lahdessa suunniteltua hulevesien hallintajärjestelmää on kehuttu erinomaiseksi esimerkiksi paikallisesta yhteistyöhankkeesta, jossa yritykset kehittävät monialaisesti innovatiivisia ja käytännöllisiä ratkaisuja. Uponorin edustajana allekirjoitan kehut täysin. Lahdessa on ollut poikkeuksellinen alusta uuden luomiseen, Jaana Suur-Askola toteaa.
Lisää lahden seudun menestystarinoita

Potential Foods rakensi Nosht Vauhtikarkkien tuotantolinjaston Hartolaan

FimusKraft kehittää kontteihin sijoitettavissa olevaa biokaasulaitosta – ensimmäinen tulossa Lahteen

Pippo-Kujalan yritysalue laajenee – Viking Malt kehuu logistista sijaintia
Edit: Jaana Suur-Askola on siirtynyt jutun kirjoittamisen jälkeen, vuoden 2022 alussa toisen työnantajan palvelukseen.