#LahtiBusinessRegion

Lahden seudun vesistöissä bis­nes­po­ten­tiaalia

Vedestä liike­toimintaa tekevälle yritykselle alue on globaa­listikin tarkas­teltuna ainut­laatuinen ykköspaikka.

Lahden seudulla saadaan nauttia vedestä poikkeuk­sellisen monin tavoin. Salpausselän ansiosta asukkaat juovat päivittäin maailman parasta vesijoh­tovettä. Virkis­tys­käytössä Päijän­teeseen yhdistyvä Vesijärvi on monipuolinen vesihar­rastajan paratiisi. Lahden seudulle on keskittynyt vuosien varrella myös paljon elintarvike- ja juoma­teol­lisuutta, jolle puhdas vesi on ratkaisevan tärkeä. Muun muassa Hartwall on keskittänyt tuotantonsa Lahteen ja investoinut voimakkaasti alueelle.

Vesijärven kunnostus on kansain­välinen menes­tystarina, joka on tuonut mukanaan paljon hyvää. Arvokkaita pohja­ve­sialueita ja Vesijärveä on sekä suojeltu että tutkittu jo vuosia myös yrity­selämän hyödyksi. Kun saadaan, niin myös annetaan, ajattelee onneksi moni toimija Vesijärven vaiku­tus­piirissä. Vesijär­vi­säätiön kautta paikalliset yritykset osallistuvat Vesijärven suojeluun.

– Lahden kaupungin jo 1960-luvun lopulla aloittama vesien­suo­jelutyö sekä Helsingin yliopiston Lahdessa tekemä pitkä­jänteinen tutkimustyö  ovat luoneet vahvaa pohjaa Vesijär­vi­säätiön nykyiselle toiminnalle. Vesien hoito Lahden seudulla on esimerkki harvi­naisesta toimin­ta­mallista, joka yhdistää alueen aktiiviset asukkaat, yritykset, kunnat ja viran­omaiset sekä tutki­mus­laitokset toisiinsa, kertoo Vesijär­vi­säätiön ohjel­ma­johtaja Heikki Mäkinen.

Heikki Setälä, Jaana Suur-Askola ja Heikki Mäkinen kokous­huoneessa pöydän ääressä keskus­te­lemassa.Helsingin yliopiston kaupun­kie­ko­sys­tee­mi­tut­kimuksen professori Heikki Setälä, Uponorin tuote­hal­lin­ta­päällikkö Jaana Suur-Askola sekä Vesijär­vi­säätiön ohjel­ma­johtaja Heikki Mäkinen saman pöydän ääressä. Vesijärvi on järvien kunnos­tustyön menes­tystarina ja Salpaus­selkien suodattamat pohjavedet ovat ainut­laatuisia globaa­listikin tarkas­teltuna.

Kaupunki, jota ympäristö aidosti kiinnostaa

1970-80-luvulla Vesijärvi oli Suomen suurista järvistä yksi huono­kun­toi­simmista. Järvessä velloi paksuja levälauttoja. Kaloja kuoli eikä uiminen tullut mieleenkään. Kaupungin Vesijärveen kohdistama jäteve­si­kuormitus saatiin loppumaan vuonna 1976, ja teollisuuden jätevedet vuoteen 1979 mennessä.

Nykyisin Vesijärven tila on edelleen herkkä, mutta kunto hyvä, kiitos vuonna 1987 alkaneen Vesijärvi-projektin, jonka myötä aktiivinen tutki­mus­toiminta asettui pysyvästi Lahteen. Maail­mallakin arvostettu lahtelainen ympäris­tö­tieteen professori Heikki Setälä tutki­mus­ryhmineen on ollut tuttu näky Vesijärvi-miljöössä. Myös Lahteen laajentunut Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT tuo seudulle omaa vesitut­ki­mus­osaa­mistaan.

Lahden kaupunki ja myös Vesijärven kaksi muuta kuntaa, Hollola ja Asikkala ovat panostaneet Vesijärven kunnos­tukseen esimer­kil­lisesti. Tuskin mikään muu kaupunki on tehnyt viime vuosi­kymmeninä yhtä paljon ja yhtä monipuolisia toimen­piteitä vesienhoidon eteen kuin Lahti. Veden laatua valvoo tarkoin myös kaupungin vesiyhtiö Lahti Aqua, joka ottaa säännöl­lisesti näytteitä pinta- ja pohja­vedestä, vedenot­tamoilta, vesijoh­to­ver­kostosta ja kiinteistöjen hanoista. Vesijärvi on kaikille tärkeä, Heikki Mäkinen toteaa.

Tuskin mikään muu kaupunki on tehnyt viime vuosi­kymmeninä yhtä paljon ja yhtä monipuolisia toimen­piteitä vesienhoidon eteen kuin Lahti.

Helsingin yliopisto tarjoaa edelleen Lahdessa korkea­tasoista kaupun­kiym­pä­ristöjen tutkimusta ja opetusta. Tutki­mustietoa, joka on kaikille avointa, löytyy Lahden seudulta valtavia määriä, ja Mäkinen toivoisi, että se päätyisi nykyistä huomat­tavasti paremmin hyöty­käyttöön.

Uusille yrityksille referenssejä tarjolla

Sekä puhtaan veden että jäteveden käsittelyn ympärille on syntynyt vuosien aikana runsaasti uutta yrittäjyyttä, mutta kehit­tyville uusille alueille haetaan edelleen aktii­visesti myös uusia yrityksiä. Innova­tiiviset yritykset voisivat tuoda alueella esille omaa osaamistaan ja saada näin Lahden seudun tarjoamista eduista arvokkaan referenssin.

Start-up-yrityksille menestyksen mallia näyttää muun muassa pitkään alueella toiminut nasto­lalainen Uponor. Yhdys­kun­ta­tekniikka on tällä hetkellä yrityksen vahvasti kasvava liike­toiminta-alue.

Lahden Ranta-Kartanon uudisalue valittiin avain­hankkeeksi hallituksen kansal­lisessa hulevesien hallin­taoh­jelmassa. Uponor pilotoi Ranta-Kartanossa edistyk­sellistä huleve­si­rat­kaisuaan, joka on nyt valmis myytäväksi maailmalle. Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka virtaa pois maan pinnalta, rakennusten katoilta ja muilta ”kovilta” pinnoilta.

– Ilmaston lämpe­neminen tuo kaupun­kia­lueille uusia haasteita, kun viemä­ri­verkostot eivät vedä toivotulla tavalla rankka­sateiden lisääntyessä. Lahdessa on yli 40 sadeve­si­viemäriä, jotka johtavat suoraan Vesijärven Enonselälle, joten vaihtoehtoisia ratkaisuja on ollut hyvä kehittää juuri tällä alueella, kertoo tuote­hal­lin­ta­päällikkö Jaana Suur-Askola Uponorilta.

Jaana Suur-Askola pöydän ääressä kokous­huoneessa.Uponorilla, joka pilotoi Lahden Ranta-Kartanon alueella edistyk­sellistä huleve­si­rat­kaisuaan, on vahvat juuret Lahden seudulla ja tuotan­to­laitokset edelleen Nastolassa Lahdessa. Kuvassa tuote­hal­lin­ta­päällikkö Jaana Suur-Askola Uponorilta.

Hybri­di­ratkaisu hulevesien käsittelyyn

Lahden alueella veden terveen kiertokulun kannalta on oleellista, etteivät hulevedet pääse virtaamaan suoraan vesistöihin. Siksi ne halutaan käsitellä jo synty­pai­kallaan.

– Esimerkiksi Lahden ydinkes­kustasta peräti 90 prosenttia on pinnoitettua pinta-alaa, jota vesi ei läpäise. Vapaasti hengittävä, veden läpäisevä maa pystyy suodattamaan hulevedet puhtaiksi, joten vihera­lueilla on kaupungeissa esteettisen arvon lisäksi myös muita tärkeitä tehtäviä, kertoo kaupun­kie­ko­sys­tee­mi­tut­kimuksen professori Heikki Setälä Helsingin Yliopistosta.

Ranta-Kartanon pilot­timallia on kutsuttu hybri­di­rat­kaisuksi, jossa Setälän mainitsemat viheralueet sekä viherkatot yhdistyvät Uponorin suunnit­telemiin ja valmistamiin laatik­ko­maisiin huleve­si­suo­dattimiin. Valumavedet puhdistetaan ravinteista ja raskas­me­talleista ennen kuin ne lasketaan Vesijärveen.

Ranta-Kartanon alueelle on asennettu kolme laatik­komaista suodatinta, jotka hidastavat veden kulkua järveen samalla, kun ne viivyttävät lietettä ja keräävät hiekkaa, öljyä, raskas­me­talleja ja haitallisia maata­lous­ra­vinteita. Suodattimia voidaan asentaa esimerkiksi pysäköin­tia­lueiden, katujen, teiden ja kevyen liikenteen väylien lähei­syyteen sekä kattojen valumavesien käsittelyyn. Suuremman mittakaavan esimerkkinä voidaan pitää keskusta-alueen hulevesien johtamista maanalaista tunnelia pitkin parin kilometrin päähän Hennalaan, jonne on rakennettu mittava, moniosainen kosteikkoalue hulevesien viivyt­tä­miseksi ja puhdis­ta­miseksi. 

Bisnes­po­ten­tiaalia pohja­vesissä ja vesien pohjassa

Fosforilla on huono maine järvien rehevöittäjänä ja juuri fosfori pyritään puhdistamaan hulevesistä ennen vesistöihin laskemista. Fosfori on kuitenkin myös merkittävä ravinne, jota kasvit tarvitsevat kasvaakseen. Vesijär­vi­säätiön Heikki Mäkinen kertoo mielen­kiintoisen faktan: fosforin hyödyn­tä­misestä joku innova­tiivinen start-up voisi tehdä liike­toimintaa itselleen.

– Kaivos­teol­li­suudesta saatavana raaka-aineena fosfori loppuu joidenkin visioiden mukaan maailmasta jo ennen öljyä. Järvien pohjassa makaa kuitenkin tälläkin hetkellä valtavat ravin­ne­varastot, mutta vielä ei ole keksitty tapaa, jolla ne saataisiin talou­del­lisesti hyöty­käyttöön. Ratkaisun keksijälle olisi luvassa globaalit markkinat, Mäkinen toteaa.

Uponorin Jaana Suur-Askola taas uskoo digita­li­saatiosta löytyvän uusia merkittäviä sovel­lusalueita erityisesti vedenlaadun tarkkailussa ja mittaa­misessa. Vahvempi verkos­toi­tuminen alalla olisi kaikkien mielestä yhteinen hyvä.

Maailman paras ja puhdas pohjavesi on arvokas päijät­hä­mäläinen erikoisuus. Lahden alueen juoma­teol­lisuuden isompien tekijöiden, Hartwallin ja Teerenpelin lisäksi monet pienemmät toimija, kuten Kanavan Panimo Vääksyssä, hyödyntävät omassa tuotan­nossaan pohjavettä.

Lahti Aqua huolehtii vesihuol­to­pal­veluista 145 000 toiminta-alueen ihmiselle ja yritykselle Lahdessa ja Hollolassa. Lahden Hennalaan on rakenteilla pohjaveden pullottamo, jossa on mukana kansain­välisiä sijoittajia ja suunta vahvasti veden viennissä ulkomaille. Lahden seutu kiinnostaa siis liike­toiminta-alueena myös alan globaaleja tekijöitä. Elintar­vikeala, esimerkiksi leipo­mo­teol­lisuuden toimijat Fazer ja Sinuhen leipomo, hyödyntää toki alueen pohjavettä laajemminkin.

Asikkalassa alueen pohjavettä tunnetuksi tekee Polar Spring ja Heinolassa Vellamo-vesi, joka tähtää suoma­laisella huippu­muo­toilulla erityisesti deluxe-vesien segmenttiin Pohjois-Amerikan markkinoilla. Vellamo-veden pullo sai kesällä 2019 maailmalla arvostetun Red Dot -muotoi­lu­palkinnon lähes 9000 kilpailuun osallistuneen työn joukosta.

Vedestä Lahden seudun osaamisbrändi

Professori Heikki Setälän mukaan me suomalaiset emme ole osanneet ottaa tuhansista järvistämme vielä kaikkea irti. Meille on aina ollut itsestään selvää, että puhdasta vettä riittää eikä sisäsyntyistä tarvetta kehitystyölle ole siksi ollut.

– Maailmalla Tanska ja Hollanti ovat luoneet itselleen alan osaamisbrändiä. Niukkuus on tuonut hyödykkeelle hinnan. Lahden seudulla voitaisiin nyt näyttää, että myös runsaudesta voi ammentaa uutta.

Kansal­lisella tasolla Lahden seudulla tehty työ on jo noteerattu positii­visesti. Hallitus on ollut tyytyväinen jutun alussa esitellyn Ranta-Kartano-hankkeen etenemiseen. Monet yritykset ja myös muut kaupungit voivat hyötyä kaupun­ki­suun­nittelun ja vesien­suojelun yhdis­tävästä pionee­rityöstä, sillä Lahti julkaisee avain­hankkeesta avoimia raportteja.

– Lahdessa suunniteltua hulevesien hallin­ta­jär­jestelmää on kehuttu erinomaiseksi esimerkiksi paikal­lisesta yhteis­työ­hankkeesta, jossa yritykset kehittävät monia­laisesti innova­tiivisia ja käytän­nöllisiä ratkaisuja. Uponorin edustajana allekirjoitan kehut täysin. Lahdessa on ollut poikkeuk­sellinen alusta uuden luomiseen, Jaana Suur-Askola toteaa. 
 

Jaana Suur-Askola, Heikki Setälä ja Heikki Mäkinen pitelevät käsissään kukin yhtä hehkuvaa merkkiä, muodostaen yhdistelmän H2O. Taustalla järvi­maisema ja sininen taivas.Lahden seudulla vesio­saaminen on korkealla tasolla, ja veden kemiallinen kaava myös nosteessa! Kuvassa Uponorin tuote­hal­lin­ta­päällikkö Jaana Suur-Askola, Helsingin yliopiston kaupun­kie­ko­sys­tee­mi­tut­kimuksen professori Heikki Setälä ja Vesijär­vi­säätiön ohjel­ma­johtaja Heikki Mäkinen.

Lisää lahden seudun menestystarinoita

Lahden seudun menestystarina

Saviria Palvelukodit investoi 6,2 miljoonaa euroa Lahteen ja laajentaa toimintaansa Päijät-Hämeessä

Lue lisää
Kaukokiidon rakennus Kukonkoivussa ulkoapäin kuvattuna.
Lahden seudun menestystarina

Kukonkoivun terminaali on Kaukokiidon kuljetusten solmukohta

Lue lisää
Marianne-karkkeja liukuhihnalla.
Lahden seudun menestystarina

Fa­zer va­lit­si Lah­den – Uut­ta ma­keis­teh­das­ta suun­ni­tel­laan Pip­po-Ku­ja­laan

Lue lisää
close