2021 Euroopan ympä­ris­tö­pää­kaupunki - kier­to­talouden pioneeri

Lahden seutu on näyttänyt jo pitkään suuntaa kiertotalouden kansalliselle kehitykselle. Edelläkävijyys ympäristöasioissa ja innovatiivinen kiertotalousosaaminen saivat uutta tunnustusta, kun Lahti valittiin vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Tunnustus tekee pitkäjänteisen työn tuloksia uudella tavalla tutummaksi myös kansainvälisesti.

Lahden seudulla kierrätyksen perusasiat ovat kuntalaisilla lähes geeneissä, sillä ainutlaatuisen laajaa syntypaikkalajittelua on toteutettu jo vuodesta 1998 lähtien. Roskien lajittelu kotitalouksissa, julkiset lajittelupisteet sekä jätekuljetukset eri jätteille myös omakotialueilla ovat päijäthämäläistä arkea, jota tuetaan jo varhaiskasvatuksesta asti aktiivisella ympäristökasvatustyöllä.

Lahden lajitteluasema Pilleriin ja Kujalan käsittelykeskukseen tullaan tutustumaan eri puolilta maailmaa. Lajitteluasemalle pääsee omalla autolla suoraan lavojen äärelle lajittelemaan kuormasta metallit, muovit, puujätteet ja muut jätelajit kierrätystä varten. Alueella vain noin 1 prosentti jätteestä päätyy loppusijoitukseen. Hyödyntämisaste on jo nyt korkea, ja tavoitteena onkin nyt kasvattaa materiaalina kierrätyskelpoisen aineksen osuutta nykyisestä ja vähentää samalla energiahyödynnettävän jätteen määrää.

Lahden seudulla ollaan edelläkävijöitä kiertotalousratkaisuissa, myös kivihiilen käytöstä on luovuttu etuajassa. Energiajohtaja Mikko Rajala Lahti Energiasta toteaa, että alueelliset yhteistyökumppanit tekivät tämän mahdolliseksi.

Lahteen on myös rakentunut uniikki kiertotalouden teollinen symbioosi, josta hyötyvät niin kaupalliset kuin kunnalliset toimijat. Seudulle on syntynyt paljon uusia yrityksiä, liiketoiminta-alueita ja työpaikkoja – ja kaikki tähänastinen on vasta alkua. Uutta liiketoimintapotentiaalia muhii tälläkin hetkellä monen yrityksen kainalossa sekä yritysten välisessä yhteistyössä. Tärkeintä on tunnistaa potentiaali ja valjastaa se konkretiaksi niin, että viivan alle jää tulosta.

Lahdessa tämä on mahdollista. Kiertotalouteen liittyviä hankkeita on jatkuvasti käynnissä ja Lahden Seudun Kehitys LADEC on monessa hankkeessa se tärkeä ”liima”, joka yhdistää tarkoituksenmukaisimmat tekijät, joiden panosta tarvitaan, ja jotka hyötyvät yhteistyöstä myös itse.

Jäte, joka ei olekaan jätettä

Kujalan käsittelykeskus Lahdessa sopisi malliesimerkiksi oppikirjaan kiertotalouden ideologiaa havainnollistamaan. Tavoitteena on, että loppusijoitettavaa jätettä syntyisi mahdollisimman vähän, mutta pelkkä kierrättäminen ei Salpakierto Oy:lle riitä.

– Kiertotaloudessa keskeistä on se, kuinka kierrätettäviä materiaalivirtoja hyödyntäen voidaan luoda uutta liiketoimintaa. Investoimme voimakkaasti vuonna 2016 avattuun LATE-lajittelulaitokseen, joka on kiertotalouden edistämisessä merkittävä innovaatio, kertoo entinen Salpakierto Oy:n pitkäaikainen kehityspäällikkö, nykyinen Salpamaa Oy:n toimitusjohtaja Antti Leiskallio.

Kiertotalouden kehitys on ollut nopeaa; jätteiden loppusijoitusalue Kujalassa on merkittävästi pienempi kuin mihin 2000-luvun alun suunnitelmissa on varauduttu. Sen sijaan, että jätteet päätyisivät loppusijoitusalueelle, eri materiaalivirtoja hyödynnetään liiketoiminnassa, kuvailee Antti Leiskallio Lahden seudun kiertotalouden edistysharppauksia.

LATE on uudenlainen, valmistuessaan Suomessa ainutlaatuinen jätteiden mekaanista erottelua hyödyntävä laitos. Erottelussa hyödynnetään uusimpia teknologioita, jotka perustuvat muun muassa materiaalin muotoon, kokoon, fysikaalisiin ja optisiin ominaisuuksiin. Laitoksessa käsitellään seka-, energia-, rakennus- ja teollisuuden jätteitä, joista erotellaan materiaalikierrätykseen ja jatkojalostukseen kelpaavia kuituja, muoveja ja erilaisia metalleja. Kierrätykseen kelpaama­ton jäte hyödynnetään energiana. Loppusijoitettavaksi ohjataan käytännössä vain kiviainesta ja muuta epäorgaanista jätettä.

Kiertotalouden kehitys on ollut Lahden seudulla jopa ennakoitua innovatiivisempaa ja nopeampaa. 2000-luvun alun suunnitelmissa käsittelykeskuksen alueesta noin puolet oli mietitty jätteiden loppusijoitukseen. Tällä hetkellä loppusijoitukseen on varattuna vain murto-osa ja aluetta on hyödynnetty nimenomaan jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen LATE-lajittelulaitoksen ja MURRE-energia- ja puujätteen murskauslaitoksen toimintaan.

Jätettä syntyy koko ajan vähemmän, kun jäte ei olekaan jätettä, vaan jonkun symbioosissa mukana olevan materiaalia.

Lahden ylistetty ympäristöteko

Yksi merkittävä toimija Kujalan symbioosissa on Lahti Energia. Yritys sai vuonna 2019 valtakunnallista mediahuomiota suljettuaan kivihiiltä käyttäneen voimalaitoksensa Kymijärvellä. Lahti on nyt ensimmäinen kivihiilestä luopunut suomalaiskaupunki.

Luovuimme kivihiilestä etuajassa, peräti kymmenen vuotta ennen hallituksen ja EU:n asettamaa takarajaa.

– Luovuimme kivihiilestä etuajassa, peräti kymmenen vuotta ennen hallituksen ja EU:n asettamaa takarajaa. Uusi Kymijärvi III käyttää polttoaineena metsätähdettä ja teollisuuden sivuvirtoja. Kymijärvi II taas käyttää polttoaineenaan energiajätettä, jota saamme muun muassa Kujalan käsittelykeskuksesta. Lahti Energia ei olisi pystynyt tähän yksin. Alueelliset yhteistyökumppanit tekivät edelläkävijyyden mahdolliseksi, energiajohtaja Mikko Rajala kertoo.

Kujalan teollisessa symbioosissa myös Lahti Energian polttoprosessissa syntyvä tuhka saa uuden elämän muun muassa kaatopaikkojen sulkemisrakenteissa. Tuhkassa piilee kuitenkin myös valtavasti muuta potentiaalia. Tätä selvitettiin Ravinnekierrätyksestä kilpailukykyä -hankkeessa yhteistyössä Aalto-yliopiston, LADECin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Mikko Rajala hankkeessa kehitetyn ekologisen metsälannoitteen, Putretin, etenemistä malttamattomana, sillä näin Lahti Energian tuottama tuhka voitaisiin saada täysimääräisesti kiertoon metsien lannoitteena.

Biokaasun hyötykäyttö aloitettiin Lahdessa Hartwallin juomatehtaan lämpökeskuksessa jo vuonna 2002. Biokaasu johdetaan suoraan Kujalan käsittelykeskuksesta ja käytetään lämpökeskuksen kattilan polttoaineena. Hartwall hyödyntää biokaasun omassa tuotannossaan.

Kujalan käsittelykeskuksen alueella toimii myös LABIO Oy:n biokaasu- ja kompostointilaitos, joka käsittelee Lahti Aquan eli kaupungin vesiyhtiön jätevesilietteet, asukkailta kerätyn biojätteen sekä kaupan ja teollisuuden tuottaman biojätteen. LABIOn tuottamasta biokaasusta alueella toimiva Gasum saa raaka-ainetta sekä kaasuautojen polttoaineeksi että kaasua niin ikään alueella toimivan NCC Industry Oy:n asfalttipäällystetuotantoon sekä Kujalan käsittelykeskuksen alueen muille laitoksille ja rakennuksille tuotettavaksi.

NCC Industry saa myös osan tarvitsemastaan raaka-aineesta asfaltin tuotantoon alueella toimivalta Tarpaper Recycling Finland Oy:ltä, jonka kattohuopajätteen käsittelylaitos taas saa tarvitsemaansa raaka-ainetta muun muassa Salpakierto Oy:ltä.

Salpakierto Oy:n perustettua maa- ja kiviainesten vastaanottoa ja käsittelyä varten 1.1.2021 toimintansa aloittaneen tytäryhtiön, Salpamaa Oy:n, Kujalan käsittelykeskukseen on syntynyt uusi teollinen symbioosi. Salpamaa ottaa yrityksiltä vastaan erilaisia maa- ja kiviaineksia, kuten pilaantuneita maita, asfalttia, betonia, tiiltä ja ylijäämämaita. Yhtiön tavoitteena on edistää kierrätystä valmistamalla vastaanottamistaan maa- ja kiviaineksista uusiomaa-ainestuotteita, lähinnä murskeita. Asfaltti voidaan ohjata kiertoon esimerkiksi alueella toimivalle NCC Industrylle ja maa-aineksia voidaan hyödyntää käsittelykeskuksen suljetun loppusijoitusalueen rakenteissa.

Kujalan innovaatiot vasta alkua

Symbioosissa tärkeitä toimijoita ovat myös Kuusakoski, Stena ja Tramel, jotka käsittelevät ne materiaalit, joita ei ole Salpakierto Oy:n alueella Kujalassa mielekästä käsitellä. Esimerkiksi metalli- ja sähkölaitejäte on Stenan erikoisosaamista.

Teollista symbioosia kuvaavassa kaaviossa oleellisinta on, että nuolia toimijoiden välillä kulkee useaan eri suuntaan. Kaikki hyötyvät toisistaan ja tarvitsevat toisiaan. Vaan onko symbioosi jo valmis vai mahtuisiko mukaan vielä uusia toimijoita?

Olemme mukana käynnistämässä Lahden seudun kierrätyspuistoa, joka tuo avautuessaan alueellemme valtavasti uusia mahdollisuuksia.

Mukaan mahtuu Antti Leiskallion mukaan vielä, mutta jo nyt on päivänselvää, että Kujalan kapasiteetti on tulossa pian vastaan kiertotalouden liiketoimintamallien kehittyessä.

– Siksi olemme mukana käynnistämässä Lahden seudun kierrätyspuistoa, joka tuo avautuessaan alueellemme valtavasti uusia mahdollisuuksia. Viimeistään silloin kannattaa innovatiivisten kiertotaloustoimijoiden sijoittua Lahteen.

Leiskallio muistuttaa, että uutta liiketoimintaa ideoidessa tulee rohkeasti ajatella isosti. Suomen kokoisessa maassa on realismia, ettei pelkällä sisämarkkinalla välttämättä elä. Liikeidean on oltava niin hyvä, että se kestää myös globaalin tarkastelun.

Liikeideoiden ja nykyisen liiketoiminnan kehittämiseen alueen yritykset saavat halutessaan monipuolista apua ja sparrausta Lahden Seudun Kehitys LADECilta, joka palvelee myös muista kaupungeista Lahden suuntaan tähyäviä yrityksiä sekä sijoittumisen että verkostoitumisen ammattilaisena.

– LADECin rooli koollekutsujana yhteiseen tekemiseen on todella arvokas. Tuskin millään yrityksellä olisi oma-aloitteisesti aikaa lähteä virittelemään yhtä kokonaisvaltaisia yhteistyökuvioita, mutta kumppanuuksia tarvitsevat kaikki, Mikko Rajala toteaa.

Edit: 15.2.2021