2021 Euroopan ympä­ris­tö­pää­kaupunki - kier­to­talouden pioneeri

Lahden seutu on näyttänyt jo pitkään suuntaa kierto­talouden kansal­liselle kehitykselle. Edelläkävijyys ympäristöasioissa ja innova­tiivinen kierto­ta­lous­osaaminen saivat uutta tunnustusta, kun Lahti valittiin vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Tunnustus tekee pitkäjänteisen työn tuloksia uudella tavalla tutummaksi myös kansainvälisesti.

Lahden seudulla kierrätyksen perusasiat ovat kunta­laisilla lähes geeneissä, sillä ainut­laatuisen laajaa synty­paik­ka­la­jittelua on toteutettu jo vuodesta 1998 lähtien. Roskien lajittelu kotita­louksissa, julkiset lajit­te­lu­pisteet sekä jätekul­jetukset eri jätteille myös omako­tia­lueilla ovat päijäthämäläistä arkea, jota tuetaan jo varhais­kas­va­tuksesta asti aktii­visella ympäristökasvatustyöllä.

Lahden lajit­te­luasema Pilleriin ja Kujalan käsitte­ly­kes­kukseen tullaan tutustumaan eri puolilta maailmaa. Lajit­te­lua­semalle pääsee omalla autolla suoraan lavojen äärelle lajit­telemaan kuormasta metallit, muovit, puujätteet ja muut jätelajit kierrätystä varten. Alueella vain noin 1 prosentti jätteestä päätyy loppusi­joi­tukseen. Hyödyntämisaste on jo nyt korkea, ja tavoitteena onkin nyt kasvattaa materiaalina kierrätyskelpoisen aineksen osuutta nykyisestä ja vähentää samalla energiahyödynnettävän jätteen määrää.

Lahden seudulla ollaan edelläkävijöitä kierto­ta­lous­rat­kaisuissa, myös kivihiilen käytöstä on luovuttu etuajassa. Energia­johtaja Mikko Rajala Lahti Energiasta toteaa, että alueelliset yhteistyökumppanit tekivät tämän mahdol­liseksi.

Lahteen on myös rakentunut uniikki kierto­talouden teollinen symbioosi, josta hyötyvät niin kaupalliset kuin kunnalliset toimijat. Seudulle on syntynyt paljon uusia yrityksiä, liike­toiminta-alueita ja työpaikkoja – ja kaikki tähänastinen on vasta alkua. Uutta liike­toi­min­ta­po­ten­tiaalia muhii tälläkin hetkellä monen yrityksen kainalossa sekä yritysten välisessä yhteistyössä. Tärkeintä on tunnistaa potentiaali ja valjastaa se konkretiaksi niin, että viivan alle jää tulosta.

Lahdessa tämä on mahdollista. Kierto­ta­louteen liittyviä hankkeita on jatkuvasti käynnissä ja Lahden Seudun Kehitys LADEC on monessa hankkeessa se tärkeä ”liima”, joka yhdistää tarkoi­tuk­sen­mu­kaisimmat tekijät, joiden panosta tarvitaan, ja jotka hyötyvät yhteistyöstä myös itse.

Jäte, joka ei olekaan jätettä

Kujalan käsitte­lykeskus Lahdessa sopisi mallie­si­merkiksi oppikirjaan kierto­talouden ideologiaa havain­nol­listamaan. Tavoitteena on, että loppusi­joi­tettavaa jätettä syntyisi mahdol­lisimman vähän, mutta pelkkä kierrättäminen ei Salpakierto Oy:lle riitä.

– Kierto­ta­loudessa keskeistä on se, kuinka kierrätettäviä materi­aa­li­virtoja hyödyntäen voidaan luoda uutta liike­toimintaa. Investoimme voimakkaasti vuonna 2016 avattuun LATE-lajit­te­lu­lai­tokseen, joka on kierto­talouden edistämisessä merkittävä innovaatio, kertoo entinen Salpakierto Oy:n pitkäaikainen kehityspäällikkö, nykyinen Salpamaa Oy:n toimi­tus­johtaja Antti Leiskallio.

Kierto­talouden kehitys on ollut nopeaa; jätteiden loppusi­joi­tusalue Kujalassa on merkittävästi pienempi kuin mihin 2000-luvun alun suunni­telmissa on varauduttu. Sen sijaan, että jätteet päätyisivät loppusi­joi­tusa­lueelle, eri materi­aa­li­virtoja hyödynnetään liike­toi­minnassa, kuvailee Antti Leiskallio Lahden seudun kierto­talouden edistys­harp­pauksia.

LATE on uudenlainen, valmis­tuessaan Suomessa ainut­laatuinen jätteiden mekaanista erottelua hyödyntävä laitos. Erottelussa hyödynnetään uusimpia tekno­logioita, jotka perustuvat muun muassa materiaalin muotoon, kokoon, fysikaalisiin ja optisiin ominai­suuksiin. Laitoksessa käsitellään seka-, energia-, rakennus- ja teollisuuden jätteitä, joista erotellaan materi­aa­likierrätykseen ja jatko­ja­los­tukseen kelpaavia kuituja, muoveja ja erilaisia metalleja. Kierrätykseen kelpaama­ton jäte hyödynnetään energiana. Loppusi­joi­tet­tavaksi ohjataan käytännössä vain kiviainesta ja muuta epäorgaanista jätettä.

Kierto­talouden kehitys on ollut Lahden seudulla jopa ennakoitua innova­tii­visempaa ja nopeampaa. 2000-luvun alun suunni­telmissa käsitte­ly­keskuksen alueesta noin puolet oli mietitty jätteiden loppusi­joi­tukseen. Tällä hetkellä loppusi­joi­tukseen on varattuna vain murto-osa ja aluetta on hyödynnetty nimenomaan jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen LATE-lajit­te­lu­laitoksen ja MURRE-energia- ja puujätteen murskaus­laitoksen toimintaan.

Jätettä syntyy koko ajan vähemmän, kun jäte ei olekaan jätettä, vaan jonkun symbioosissa mukana olevan materiaalia.

Lahden ylistetty ympäristöteko

Yksi merkittävä toimija Kujalan symbioosissa on Lahti Energia. Yritys sai vuonna 2019 valta­kun­nallista media­huomiota suljettuaan kivihiiltä käyttäneen voima­lai­toksensa Kymijärvellä. Lahti on nyt ensimmäinen kivihiilestä luopunut suoma­lais­kaupunki.

Luovuimme kivihiilestä etuajassa, peräti kymmenen vuotta ennen hallituksen ja EU:n asettamaa takarajaa.

– Luovuimme kivihiilestä etuajassa, peräti kymmenen vuotta ennen hallituksen ja EU:n asettamaa takarajaa. Uusi Kymijärvi III käyttää polttoaineena metsätähdettä ja teollisuuden sivuvirtoja. Kymijärvi II taas käyttää polttoai­neenaan energiajätettä, jota saamme muun muassa Kujalan käsitte­ly­kes­kuksesta. Lahti Energia ei olisi pystynyt tähän yksin. Alueelliset yhteistyökumppanit tekivät edelläkävijyyden mahdol­liseksi, energia­johtaja Mikko Rajala kertoo.

Kujalan teollisessa symbioosissa myös Lahti Energian polttopro­sessissa syntyvä tuhka saa uuden elämän muun muassa kaato­paikkojen sulke­mis­ra­kenteissa. Tuhkassa piilee kuitenkin myös valtavasti muuta poten­tiaalia. Tätä selvi­tettiin Ravin­nekierrätyksestä kilpailukykyä -hankkeessa yhteistyössä Aalto-yliopiston, LADECin ja Luonnon­va­ra­keskuksen kanssa. Mikko Rajala hankkeessa kehitetyn ekologisen metsälannoitteen, Putretin, etenemistä maltta­mattomana, sillä näin Lahti Energian tuottama tuhka voitaisiin saada täysimääräisesti kiertoon metsien lannoitteena.

Biokaasun hyötykäyttö aloitettiin Lahdessa Hartwallin juoma­tehtaan lämpökeskuksessa jo vuonna 2002. Biokaasu johdetaan suoraan Kujalan käsitte­ly­kes­kuksesta ja käytetään lämpökeskuksen kattilan polttoaineena. Hartwall hyödyntää biokaasun omassa tuotan­nossaan.

Kujalan käsitte­ly­keskuksen alueella toimii myös LABIO Oy:n biokaasu- ja kompos­toin­tilaitos, joka käsittelee Lahti Aquan eli kaupungin vesiyhtiön jätevesi­lietteet, asukkailta kerätyn biojätteen sekä kaupan ja teollisuuden tuottaman biojätteen. LABIOn tuottamasta biokaasusta alueella toimiva Gasum saa raaka-ainetta sekä kaasuautojen polttoaineeksi että kaasua niin ikään alueella toimivan NCC Industry Oy:n asfalttipäällyste­tuo­tantoon sekä Kujalan käsitte­ly­keskuksen alueen muille laitoksille ja raken­nuksille tuotet­tavaksi.

NCC Industry saa myös osan tarvit­se­mastaan raaka-aineesta asfaltin tuotantoon alueella toimivalta Tarpaper Recycling Finland Oy:ltä, jonka kattohuopajätteen käsitte­lylaitos taas saa tarvit­semaansa raaka-ainetta muun muassa Salpakierto Oy:ltä.

Salpakierto Oy:n perustettua maa- ja kiviainesten vastaanottoa ja käsittelyä varten 1.1.2021 toimintansa aloittaneen tytäryhtiön, Salpamaa Oy:n, Kujalan käsitte­ly­kes­kukseen on syntynyt uusi teollinen symbioosi. Salpamaa ottaa yrityksiltä vastaan erilaisia maa- ja kiviaineksia, kuten pilaan­tuneita maita, asfalttia, betonia, tiiltä ja ylijäämämaita. Yhtiön tavoitteena on edistää kierrätystä valmis­tamalla vastaa­not­ta­mistaan maa- ja kiviai­neksista uusiomaa-aines­tuotteita, lähinnä murskeita. Asfaltti voidaan ohjata kiertoon esimerkiksi alueella toimivalle NCC Industrylle ja maa-aineksia voidaan hyödyntää käsitte­ly­keskuksen suljetun loppusi­joi­tusalueen rakenteissa.

Kujalan innovaatiot vasta alkua

Symbioosissa tärkeitä toimijoita ovat myös Kuusakoski, Stena ja Tramel, jotka käsittelevät ne materiaalit, joita ei ole Salpakierto Oy:n alueella Kujalassa mielekästä käsitellä. Esimerkiksi metalli- ja sähkölaitejäte on Stenan erikois­osaamista.

Teollista symbioosia kuvaavassa kaaviossa oleel­lisinta on, että nuolia toimijoiden välillä kulkee useaan eri suuntaan. Kaikki hyötyvät toisistaan ja tarvitsevat toisiaan. Vaan onko symbioosi jo valmis vai mahtuisiko mukaan vielä uusia toimijoita?

Olemme mukana käynnistämässä Lahden seudun kierrätyspuistoa, joka tuo avautuessaan alueellemme valtavasti uusia mahdol­li­suuksia.

Mukaan mahtuu Antti Leiskallion mukaan vielä, mutta jo nyt on päivänselvää, että Kujalan kapasiteetti on tulossa pian vastaan kierto­talouden liike­toi­min­ta­mallien kehittyessä.

– Siksi olemme mukana käynnistämässä Lahden seudun kierrätyspuistoa, joka tuo avautuessaan alueellemme valtavasti uusia mahdol­li­suuksia. Viimeistään silloin kannattaa innova­tiivisten kierto­ta­lous­toi­mijoiden sijoittua Lahteen.

Leiskallio muistuttaa, että uutta liike­toimintaa ideoidessa tulee rohkeasti ajatella isosti. Suomen kokoisessa maassa on realismia, ettei pelkällä sisämarkkinalla välttämättä elä. Liikeidean on oltava niin hyvä, että se kestää myös globaalin tarkastelun.

Liikei­deoiden ja nykyisen liike­toiminnan kehittämiseen alueen yritykset saavat halutessaan monipuolista apua ja sparrausta Lahden Seudun Kehitys LADECilta, joka palvelee myös muista kaupungeista Lahden suuntaan tähyäviä yrityksiä sekä sijoit­tumisen että verkos­toi­tumisen ammat­ti­laisena.

– LADECin rooli koolle­kutsujana yhteiseen tekemiseen on todella arvokas. Tuskin millään yrityksellä olisi oma-aloit­teisesti aikaa lähteä virittelemään yhtä kokonais­valtaisia yhteistyökuvioita, mutta kumppa­nuuksia tarvitsevat kaikki, Mikko Rajala toteaa.

Edit: 15.2.2021